Lemmikki rakkaana perheenjäsenenä

Sakari Hietalan ja vaimon parisängyssä nukkuu joka yö heidän lisäkseen koira ja 60 kiloinen minipossu. Yhteiskuva on kolmisen vuotta vanha, ja Nexus on siinä vielä oikeasti minikokoinen.

Tunnetut kuopiolaiset kertovat suhteestaan lemmikkiinsä.

Viime vuoden lopulla Tilastokeskus julkaisi murskaluvun; Suomessa on ennätysmäärä, jo 800 000 koiraa. Koiranpentuja syntyy ja rekisteröidään joka vuosi enemmän ja enemmän. Koiranpentujen määrä on syrjäyttämässä syntyvien lasten määrän. Koirien kilpavarustelukin on jo miljoonabisnes ja lemmikkeihin satsataan enemmän kuin ikinä. Lemmikit ovat monelle tasavertaisia perheenjäseniä.
Kaupunkilehti kyseli muutamilta kuopiolaisilta heidän lemmikeistään ja suhteestaan niihin. Vastauksia antoivat muusikko ja nuorisonohjaaja Sakari ”Zachary” Hietala, dosentti Markku Myllykangas ja apteekkiopin professori Riitta Ahonen.

Perheen täydentää possu ja koira

Sakari Hietalan kotona häärii kaksijalkaisten lisäksi minipossu Nexus ja cockerspanieli Stella. Molemmat nelijalkaiset juhlivat syntymäpäiviään alkusyksystä ja molemmilla mittariin tärähtää tänä syksynä neljä vuotta.
– Olin itse edellisen koirani jälkeen päättänyt, että enää ei sydän kestä lemmikin menetystä, mutta silti teki mieli kaveria, eikä silloinen kissavanhus enää täyttänyt ihan niitä lemmikeille asettamiani tarpeita. Vaimoni alkoi ottaa selvää minipossuista ja päätimme kokeilla uutta eläintä perheeseen, Sakari avaa.
Kun pariskunta oli noin vuoden pähkäillyt possun ottamista, selvitellyt sen hoitamista, tapoja ja tarpeita, tuli talouteen ensimmäinen minipossu Nova. Valitettavasti Novan tarina oli hyvin lyhyt, sillä possu kuoli vain 1 vuoden ja 7 kuukauden iässä puoskarin hoitovirheen seurauksena.
– Kunhan saimme sen jäljiltä ajatukset kasaan, halusimme heti uuden kaverin suureen suruun. Silloin Nexus tuli taloon ja myönnyin myös siihen, että hänelle otetaan koira kaveriksi, mieluummin pienempi, ettei tulisi niin paljon reviiritappeluita.
Lemmikkipossut ovat suurimmaksi osaksi leikattuja karjuja, joten perheessä ajateltiin, että narttukoira siinä kaverina säilyttänee sovun taloudessa.
– Ja näin on myös toiminut viimeiset neljä vuotta.

Parasta terapiaa arjen keskellä

Sakari sanoo, että parasta lemmikeissä on se, että ne saavat omistajansa aina hyvälle tuulelle.
– Niiden hölmöily ja touhuilu on ihan parasta terapiaa arjen rasituksiin.
Hän jatkaa, että luonteeltaan siat ovat yleensä epäluuloisia, reviiritietoisia ja helposti stressaantuvia. Muutoksia rutiiniin ei saa tulla, tai ne kyllä kertovat asiasta äänekkäästi. Ruokailut ja erilaiset toiminnot ovat kellontarkkaa puuhaa.
– Kun nousen yleensä kuudelta ylös, on aamiaisen oltava seitsemältä, muuten mölyn volyymi on hiuksia nostattava. Possu on paljon, ja tarkoitan oikeasti paljon, vaativampi lemmikki kuin koira.
Sakari kertoo, kenties monet yllättäen, possujen olevan täysin hajuttomia ja äärimmäisen siistejä.
– Oppivat muutamassa päivässä sisäsiisteiksi ja ilmoittavat kotiväelle, milloin pitää pisulaari putsata, kun sinne on tuote putkahtanut.

Mukana aina ja kaikessa

Kaikkihan tietävät koirat ja niiden kiintymyksen, hellyyden ja iloisuuden. Mutta possutkin ovat Sakarin mukaan todella isoja sylivauvoja, mikäli ne opetetaan olemaan ihmisten seurassa.
– Se vaatii duunia, mutta palkitsee. Yksi hellyttävimmistä minin tavoista on se, kun vähän rapsuttaa pehmeästä masusta, kaveri kellahtaa sorkat ojossa kyljelleen ja röhkii tyytyväisyydestä. Kaveri myös hieroo kärsällään omistajan selkää.
Sakarin perheessä koira ja possu ovat aina kaikissa kotihommissa mukana. Omistajilla on vahva side lemmikkeihinsä, samoin eläimillä toisiinsa.
– Hieno suhde kotieläimiin luo turvallisuutta ja niinkin oudolta kuin tämä saattaa joistain kuulostaa, pääsääntöisesti minun ja vaimon parisängyssä nukkuu tyytyväisenä 16 kiloinen dogi ja 60 kiloinen sika yönsä meidän kanssa. Se on turvallisuutta, joka tuo kaikille loistavat yöunet.

Sakari Hietalan Nexus-possu.

 

Markku yhdessä perheen Mila-koiran kanssa.

Markun perheessä on hurahdettu labbiksiin

Myös dosentti, kolumnisti Markku Myllykankaan kotona lemmikki on tärkeä perheenjäsen ja mukana kaikessa aina kun mahdollista. Nykyinen 9-vuotias Mila on järjestyksessä perheen kolmas labradorinnoutaja.
– Mietimme aikanaan koiran ottamista pitkään ja päätimme odottaa, että lapset vähän kasvavat ja voivat osallistua koiran hoitoon. Rotuvalinta oli helppo, Myllykangas sanoo.
Perheeseen haluttiin tarpeeksi iso ja hyväluonteinen koira, joka sallii ja kestää esimerkiksi lasten ei aina niin oikeaoppiset silittelyt ja paijaukset.
– Mila on tosi lutunen, kiltti ja oppivainen. Tulee erinomaisesti juttuun toisten koirien kanssa ja on hyvin ihmisystävällinen.
Milalle on perheessä opetettu perustemppuja, esimerkiksi luokse tuleminen pillin vihellyksestä.
– Mila tykkää kovasti läträtä järvessä. Paremman puutteessa mikä tahansa vesilätäkkö käy, Markku nauraa.
Lenkille Mila viedään monta kertaa päivässä, minkä lisäksi se pääsee ulos aina halutessaan.
– Kotona ei saa tulla sänkyyn, mutta muuten saa olla vapaasti eikä erityisiä sääntöjä ole.

 

Riitta treenaa Vietin kanssa.

Koira on Riitalle ikioma personal trainer

Professori, kolumnisti Riitta Ahonen tituleeraa 7-vuotiasta australianpaimenkoiraansa Viettiä omaksi harrastuskaverikseen ja personal trainerikseen. Hän sanoo, ettei liikkuisi yhtä paljon ilman koiraansa.
– Ei tulisi liikuttua näin paljon varsinkaan maastossa. Koira ei voi koskaan korvata ihmissuhteita, mutta sen kautta niitä voi hankkia. Koiraharrastuksen myötä olen saanut hyviä ystäviä ja tutustunut mielenkiintoisiin ihmisiin ympäri Suomea.
Riitta käy Vietin kanssa haku- ja jälkitreeneissä. Vietti osaa etsiä maastosta sekä ihmisiä että esineitä. Lisäksi se tekee mielellään erilaisia temppuja.
– Koira kulkee mukanani myös kotimaan automatkoilla. Sen kanssa on helppo liikkua ja se osaa tarvittaessa myös rentoutua.
Vietti on Riitan mukaan melko itsenäinen koira. Samalla se on utelias ja haluaa olla kaikessa mukana.
– Vietti on hyvin avoin ja ihmisystävällinen koira. Kun tulen kotiin, se tervehtii minua kujertamalla ja iloisella ilmeellä.
Riitta sanoo, että australianpaimenkoira sopii hänelle, koska se on sopivan kokoinen, älykäs ja nokkela ja sopii harrastuskoiraksi.