Moni vanhempi antaa rahaa aikuisille lapsilleen

Maija ja Veijo Hakkarainen pohtivat, että lapsia ei tarvitse auttaa, mutta usein halutaan auttaa. "Rahallisesti vanhemmalla ei ole velvollisuutta auttaa aikuista lasta, mutta jos on oikea hätä, niin asia on toinen", pari pohtii.

Vanhemmat saattavat maksaa jopa aikuisen lapsensa ensimmäisen asunnon. Äärimmillään aikuisten lasten rahallinen tukeminen johtaa vanhempien velkaantumiseen.

On yhä tavallisempaa, että vanhemmat antavat rahaa jopa aikuisille lapsille. Lapsille kustannetaan elämiseen välttämättömiä asioita kuten ruokaa, mutta joskus vanhemmat saattavat maksaa jopa aikuisen lapsensa ensimmäisen asunnon. Rahaa annetaan rakkaudesta ja halusta tukea, mutta valitettavan usein vanhempiin kohdistuu myös hyväksikäyttöä.

Kaupunkilehti kysyi Facebookissa Puskaradio Kuopio -ryhmän jäseniltä, kuuluuko vanhemman auttaa rahallisesti aikuista lastaan. Lähes kaikki vastaajat olivat valmiita tukemaan rahallisesti myös aikuisia lapsiaan, jos niin tarvitsisi.

Tuetaan vaikka
ei tarvetta

Aikuisille lapsille annettu taloudellinen tuki on myös tutkitusti yleistä ja merkittävää. Tänä vuonna julkaistussa, valtiotieteilijä Hans Hämäläisen väitöskirjassa käy ilmi, että vanhemmat auttavat aikuisia lapsiaan vaikka siihen ei olisi tarvetta. Hämäläinen teki väitöskirjan suurten ikäluokkien vanhemmilleen ja aikuisille lapsilleen antamasta avusta.

– Tutkimuksessani kävi ilmi, että omien lasten auttamiseen suhtaudutaan hyvin positiivisesti ja taloudellista apua annetaan ennen kaikkea lapsille. Se kuvaa halukkuutta panostaa omiin lapsiin ja lapsenlapsiin. Tutkimukseen osallistuneet näkivät, että lapsissa on tulevaisuus ja sitä halutaan tukea. Omia vanhempia tuetaan enemmän käytännöllisesti, kuten auttamalla kotitöissä.

Iän myötä tuki
usein vähenee

Hämäläisen mukaan iän myötä taloudellinen tuki vähenee. Mitä nuorempi aikuinen lapsi, sitä enemmän hänelle annetaan taloudellista tukea ja antaminen noudattelee tarvetta. Hämäläinen sanoo, että isoimmillaan omille aikuisille lapsille on kustannettu auto tai ensimmäinen asunto. Se on kuitenkin harvinaisempaa. Useimmin tuki on rahan antamista. Summat vaihtelevat.

– Haastatteluissa tuli esille isompia summia. Moni ei pidä muutaman kympin antamista erillisenä tukemisena. Osa haluaa antaa tukea myös nostaakseen lastensa elintasoa tai antaakseen heille mahdollisuuksia elämässä. Tuen toive ei aina suinkaan lähde lapsesta itsestään.

On lähimmäisen-rakkautta

Kaupunkilehden nettikyselyn vastauksissa kävi ilmi, että rahallinen tukeminen ei ikinä saa olla pakko ja että auttaminen kuuluu lähimmäisenrakkauteen. Vastaajat haluavat tukea lapsia asioissa, jotka auttavat eteenpäin elämässä, kuten opiskelun mahdollistamisessa. Rahaa annetaan mielellään, kun käyttötarkoitus on järkevä. Taloudellista tukea pidetään perusteltuna erityisesti silloin, kun lapsen elämässä on jokin kriisi tai vaikea tilanne.

–  Autetaan tarvittaessa, mutta en olisi valmis tukemaan rahallisesti esimerkiksi päihderiippuvaista tai ihan omasta syystään aiheuttamaansa tilannetta. Muutenkin voi auttaa kuin rahalla, eräässä vastauksessa perustellaan.

– Ikärajaa ei ole, mutta rahan antamisen täytyy perustua vapaaehtoisuuteen ja täyteen ymmärrykseen. Uhkaileminen ja esimerkiksi muistisairautta sairastavan vanhemman hyväksikäyttäminen on väärin, toinen muistuttaa.

Lähtökohta
pärjätä omillaan

Vaikkei auttamiselle ole vastaajien mukaan ikärajaa, lähtökohta on, että lapsi pärjää omillaan eikä elä aikuisena äidin ja isin kukkarolla.

– Kokonaisuutena vanhempien tulisi tukea varsinkin työllistymisessä ja siinä, et skidit pääsee oikeasti jaloilleen. Se vaatii toisinaan muutakin kuin rahaa. Vanhemmat tekee karhunpalveluksen skidille, jos se ei pysty elättämään itseään sen jälkeen kun vanhempien tuki syystä tai toisesta loppuu, pohtii eräs vastaaja.

Ovi on aina
avoin lapsille

Moni vanhempi kommentoi, että kotona ovi on aina lapsille avoin ja apua saa aina kun tarvitsee. Samoin moni nuori on kiitollinen vanhemmiltaan saamastaan tuesta.

– Meillä on aina toiminut niin, että kotiin saa aina soittaa jos ei ole rahaa ruokaan, vuokraan tai muuhun vastaavaan. Koen tämän etuoikeudeksi ja turvaksi, jota valitettavasti läheskään kaikilla ei ole, eräs nuori kommentoi.

– Minun tilanteeni on se, että olen 30-vuotias työtön yksinhuoltaja. Rahasta on tiukkaa koko ajan ja laskut meinaa jäädä maksamatta. Vanhempani auttavat sen mitä pystyvät. Olen erittäin kiitollinen vanhemmilleni ja he auttavat mielellään tukemaan lapselleni hyvää elämää, avataan yhdessä vastauksessa.

Aikuisen
pärjättävä omillaan

Osan mielestä aikuisen pitäisi pärjätä täysin omillaan. Osa muistutti, että oppi oman talouden hoitoon pitäisi tulla jo kotikasvatuksessa.

– Kyllä aikuisen pitäisi osata huolehtia itsestään niin, että hoitaa oman talouden ilman muiden rahallista apua. Pitää osata laskelmoida omat tulot ja menot, eräs vastaajista kommentoi.

Osa vastaajista pohti, että joissakin tapauksissa vanhempien hyvää tarkoittava ele aiheuttaa enemmän hallaa ja passivoi tuen saajaa.

– Tukemisen tulisi olla tilapäistä ja tavoitteellista.

 

Johtaa pahimmillaan vanhempien velkaantumiseen

Aikuisten lasten rahalliseen tukemiseen liittyy myös nurjempi puoli. Velkakierteessä ja taloudellisesti haavoittuvassa elämäntilanteessa olevia ihmisiä auttavan Takuu-Säätiön toimitusjohtaja Juha A. Pantzarin mukaan äärimmillään aikuisten lasten rahallinen tukeminen johtaa vanhempien velkaantumiseen.

– Se on yksi ja selkeimmin näkyvä syy ikääntyvien ihmisten ongelmavelkaantumiseen. Niin sanottu toisen takia velkaantuminen ei ole suurin syy, mutta erittäin yleinen.

Aina kyse ei ole pyyteettömästä avunannosta tai avunpyynnöstä. Hyväksikäyttöä tapahtuu myös valitettavan usein.

– Hyväksikäyttö ei ole ollenkaan harvinaista. Sitten on myös sitä, että talous on aivan solmussa. Lapsella saattaa olla velkaa sinne ja tänne ja kun luottotiedot menee pyydetään vanhempia, että voitko ostaa.

Pantzarin mukaan rajan piirtäminen normaalin avunpyytämisen ja hyväksikäytön väliin on hankalaa. Kannattaa tehdä seuraavanlaisia huomioita kun antaa tai lainaa rahaa:

– Mikä on syy? Onko tilanne väliaikainen ja onko olemassa suunnitelmaa, kuinka asia hoidetaan sen jälkeen tai jotta se ei enää toistuisi. Lisäksi aina kannattaa huomioida, minkä suuruisia summia ja kuinka usein niitä halutaan tai tarvitaan. Kyseessä on aina kahden ihmisen välinen luottamuksellinen sopimus. Rahaa ei pitäisi koskaan sotkea läheisiin ihmissuhteisiin.