Biohakkeri Teemu Arinaa kiinnostaa optimaalinen terveys

Teemu Arina tykkää huomaamattomista mittareista, kuten sormuksista. Mittareiden tärkein tehävä on kerätä dataa vaivatta. Mies ei turhaan kyttää kerättyä tietoa, vaan palaa siihen vain tarvittaessa. Kuvassa myös matkakokoinen ilmanlaadun mittari. Kuvat: Laura Ruuskanen

Teemu Arina on jo vuosia mitannut jatkuvasti kehonsa toimintaa. Tavoitteena on optimoida hyvinvointi ja terveys.

On keskiviikkoiltapäivä ja Microkadun kampuksella on käynnissä sote ja teknologiaseminaari. Puoli kolmelta kuulijajoukon eteen astelee biohakkeri Teemu Arina. Hän on tullut kertomaan siitä, kuinka biohakkeroinnilla voidaan optimoida jokaisen suorituskyky, hyvinvointi ja terveys.
– Minulle ei riitä terveen määritelmäksi se, että ei ole mitään diagnosoitua sairautta, vaikka sellainen henkilö määritelläänkin tällä hetkellä Suomessa terveeksi. Minua kiinnostaa terveys, joka on optimaalista. Se, mikä on optimaalista kullekin, on yksilöllistä.

Arina itse on mitannut oman kehonsa toimintoja jo vuosia. Hänellä on käytössään valtava datamäärä liittyen omaan terveyteensä. Jos hän joskus sairastuu, hän pystyy esimerkiksi analysoimaan datasta, mikä on mennyt pieleen, eli milloin jokin vaikkapa veriarvoissa on muuttunut. Tai parhaimmillaan, syväanalysoimalla dataa, hän pystyy puuttumaan sairauksiin jo ennen kuin ne puhkeavat.
– Kerään tietoa, koska olen nyt terve, ja haluan pysyäkin terveenä. Itsensä mittaaminen on itsetuntemusta numeroiden kautta.

Vuonna 2012 Arina sairastui vatsahaavaan. Hän sanoo muun muassa käyneensä tuolloin ylikierroksilla töiden suhteen.
– Sairastuminen oli muistutus ikääntymisestä. Jokainen terveyskriisi on potentiaalinen herätys ottamaan vastuuta omasta terveydestä. Biohakkerointiin ja ihmisen tutkimiseen siirryin siinä vaiheessa, kun en saanut enää tarvitsemaani apua ulkopuolelta.

Arina on ollut koko ikänsä kiinnostunut tietotekniikasta. Jo pienenä lapsena hän oppi tarkastelemaan maailmaa systeemiajattelun kautta.
– Lukion ensimmäisellä luokalla kiinnostuin myös oppimisesta ja kehitin uusia oppimisympäristöjä.
Teknologian parista oli luontevaa laajentaa terveysteknologian ja biohakkeroinnin maailmaan, kun oma keho alkoikin reistailla.
– Kukaan muu ei voi olla kiinnostuneempi terveydestäsi kuin sinä itse. Siksi meistä pitää tulla oman terveytemme asiantuntijoita.

Tällä hetkellä Arinalla on sormessaan älysormus, kädessä älykello ja -ranneke, mukana pieni ilmanlaadun mittari ja niskassa pieni laite, joka värisee, jos ryhti on huono. Tabletilta ja puhelimesta hän voi halutessaan koko ajan seurata, mitä omassa kehossa tapahtuu, ja päästä käsiksi kerättyyn dataan. Kesken presentaation Arina näyttää, että hänen sykkeensä on parhaillaan noin sata.
– Se on hieman korkea, mutta niin se on aina, kun esiinnyn. Leposykkeeni on noin 45. Sovelluksista voin myös verrata omia tuloksiani keskivertoon. Näen esimerkiksi, että leposykkeeni on parempi kuin 90 prosentilla ikäisistäni, Arina havainnollistaa.

Tärkeimmät asiat, joita Arina itsestään mittaa, ovat uni, stressitasot, syke, verenpaine ja veriarvot.
– Mittaamalla pystyn paremmin näkemään laajaa kuvaa, eli esimerkiksi unen laatuani pitkässä juoksussa. Ilman kerättyä dataa muistamme hädin tuskin, miten olemme kuluvalla viikolla nukkuneet, saatikka, miten olemme nukkuneet vuosi sitten. Mittaamalla kaikki jää ylös, voin palata dataan ja seurata unenlaatuani pitkällä aikavälillä.
Arina muistuttaa, että jos totumme johonkin tasoon, kuten vaikkapa liian vähäiseen uneen, emme enää edes muista, miltä tuntuu, kun on nukkunut riittävästi. Mittaustulokset voivat muistuttaa, että tilanne voisi olla parempikin.

Teemu Arina on 37-vuotias. Tämä on hänen kronologinen ikänsä. Tällä hetkellä hänen biologinen ikänsä on kuitenkin 35, eli kaksi vuotta nuorempi.
– Hormonaalisesti näytän 25-vuotiaalta mieheltä, Arina sanoo ja näyttää, kuinka hänen testosteronitasonsa ovat muuttuneet.
Hänellä on veressään nyt enemmän testosteronia kuin nuorempana. Mittaamalla hän pystyy myös seuraamaan riskiään muun muassa sydän- ja verisuonisairauksiin. Tekemällä pieniä elämänmuutoksia hän on saanut painettua riskinsä kanveesiin.

Nykyinen terveydenhuoltomme on isolta osin sairauden hoitoa. Tulevaisuuden terveydenhuolto voisi olla sitä, että vessanpönttö mittaa sen läpi kulkevista tuotoksista kaiken, ja sen mukaan vaikkapa jääkaapin ovi menee nenäsi edessä kiinni, drone tuo sinulle tarvittavat lääkkeet tai pönttö tilaa saman tien paarit, Arina visioi nauraen. Ovathan nämä villeiltä kuulostavia visioita. Mutta jos mittaisimme itseämme, seuraisimme dataa ja ennaltaehkäisisimme sairauksia, eikö se olisi hyvä juttu?
– Eikö se olisi oikeaa terveydenhuoltoa?