Eläkeläinen menetti 200 000 euroa

Testamenttia voisi verrata pöytäkirjaan. Jos se on allekirjoitettu, mitään yliviivauksia ei saa tehdä, sanoo perintöasioihin erikoistunut lakimies. Arkistokuva Raisa Nerg. Kuvan testamentti ei liity juttuun.

Eläkeläismiehen veljen testamenttaama omaisuus suli pois, kun veljen muistisairas leski myi omaisuuden pilkkahintaan.

Kuopiolainen eläkeläinen Pentti (nimi muutettu) menetti lähes 200 000 euroa, kun veljen testamentista oli vedetty viiva sanan ”hallintaoikeus” päälle. Menetyksiin kuuluu 40 000 euron oikeuskulut. Tämä on yksi varoittava esimerkki, miten testamentti- ja perintöasioista paisuu usein juridisia riitoja.
Pentin vuonna 2000 kuollut veli oli halunnut testamentata omaisuutensa veljelleen ja neljälle muulle edunsaajalle. Omaisuuden piti siirtyä edunsaajille siinä vaiheessa, kun Pentin veljen vaimo kuolee. Tästä alkoi riita, joka on jatkunut näihin päiviin asti.
Perunkirjoituksessa havaittiin, että joku oli vetänyt testamenttiin omituisen näköisen viivan sanan ”hallintaoikeus” päälle. Tämän muotoseikan vuoksi testamentti muuttui omistusoikeustestamentiksi.
– Tämähän tarkoittaa käytännössä sitä, että hallintaoikeus oli muuttunut nyt omistusoikeustestamentiksi. Tällöin kuolleen veljeni leskellä oli mahdollista myydä omaisuutta. Näin myös tapahtui.

Leski ei erottanut euroja ja markkoja

Pentin veljen leski oli muistisairas, eikä hän Pentin mukaan ollut harkintakykyinen. Hän ei muun muassa kyennyt erottamaan eroja ja markkoja toisistaan.
– Jonkun ajan päästä leski myi veljen maatilan aivan pilkkahinnalla; 10,5 hehtaarin peltotilan 8 000 eurolla! Veljeni metsätilan hän myi naapurille 16 000 eurolla, vaikka tilasta oli toinen ostaja tarjonnut aiemmin
50 000 euroa.
Pentti kertoo, että erään pankin johtavissa asemissa olleet kolme toimihenkilöä vastasivat sekä testamentin, perunkirjoituksen että kauppakirjan laadinnasta. Näin kyseisen pankin johtavat pankkitoimihenkilöt myös itse kertoivat todistajina oikeudessa.

Leski edunvalvontaan

Kun leskeltä oli maallikkoneuvonantajien avustuksella myyty kiinteä omaisuus, hänet haettiin välittömästi viranomaisedunvalvontaan.
Edunvalvoja havaitsi, että hänen asiakkaansa omaisuus oli myyty räikeään alihintaan ja tämän hän tiedotti kirjallisesti Pentille.
Edunvalvoja ei puuttunut kauppoihin, vaikka tiesi sekä kauppojen alihinnoittelusta että kaupan tekijän kyvyttömyydestä hoitaa raha-asioitaan.
Kun veljen vaimo kuoli, sai Pentti edunvalvojalta haltuunsa dokumentteja, joista selvisi, että testamentin alkuperäinen tarkoitus oli muuttunut ratkaisevasti.

Näytti petokselta

Pentti pyysi maistraattia tutkimaan, onko edunvalvoja menetellyt oikein, mutta maistraatti ei nähnyt asiassa mitään virheellistä.
Pentin mielestä hallintaoikeus-sanan yliviivauksessa oli petoksen makua ja hän vei testamentin nähtäväksi Kuopion poliisiasemalle.
– Tutkintapyyntö kirjattiin nimikkeellä ”petos”. Lopulta poliisipäällikkö oli määrännyt asiaa tutkimaan kaksi rikostutkijaa. Tutkintapyyntö kirjattiin vuonna 2011. Sen jälkeen poliisista ei ole kuulunut mitään.

Käräjäoikeus ja hovi eri linjoilla

Pentti vei jutun käräjille, koska poliisin tutkimukset eivät edistyneet. Käräjäoikeus oli jo tuominnut metsätilan kaupan purkamisen ja kulut vastapuolen maksettavaksi. Vastapuoli kuitenkin vei jutun hovioikeuteen.
Tällä kertaa toinen oikeusaste teki päätöksen, jonka mukaan kauppaa ei pureta ja oikeuskulut jäivät Pentin maksettaviksi.
– Siitä yliviivatusta sanasta ei hovioikeuden mukaan ollut riittävästi näyttöä. Hovioikeus ei saanut tietoa, kuka sanan ”hallintaoikeus” oli yliviivannut.

”Menetin kotitilani”

Pentti kokee, että hän on menettänyt synnyintilansa ja -kotinsa perintöriidassa.
– Ikuiseksi arvoitukseksi jäänee, kuka veti viivan sanan ”hallintaoikeus” päälle. En usko, että se oli ainakaan minun veljeni. Tulipahan jytkyhäviö, mutta henki säilyi. Sain tämän piinan aikana vielä 35 kertaa sädehoitoa, mutta selvisin siitä sentään voittajana, Pentti toteaa.
Kaupunkilehti on nähnyt kaikki tapaukseen liittyvät dokumentit. Pentti kertoo tarinansa, koska hän haluaa varoittaa kaikkia vanhoja ihmisiä testamentin teon riskeistä.
– Aina ei voi luottaa pankkiin, juristeihin eikä edes poliisiin.

Testamentin muutoksiin tarvitaan lisäliite

Elite Laki Oy:n toimitusjohtaja ja perintöasioihin erikoistunut lakimies Teemu Pieviläinen sanoo, että mikäli testamenttia pitää muuttaa, on se määrämuotoa noudattaen kirjoitettava uudestaan tai tehtävä siihen lisäliite.
– Mitään viivoja ei saa vetää sanojen yli. Jos testamentissa on virhe, koko paperi pitää kirjoittaa uudestaan, jolloin siihen tulevat uudet esteettömät allekirjoitukset.
Lakimies vertaa testamenttia pöytäkirjaan. Jos pöytäkirja on allekirjoitettu, mitään yliviivauksia ei saa sen jälkeen tehdä.
– On myös tärkeää, että testamentin laatija on esteetön ja testamenttia säilytetään puolueettomassa paikassa ja lukitussa kaapissa. Jos joku hakee testamentin, on henkilön oltava tunnistettavissa.
Jos testamentin tekijä haluaa muuttaa testamenttia, on hänen oltava oikeustoimikelpoisessa kunnossa.