Eläkkeissä ei ole tasa-arvoa

Suomessa on tällä hetkellä puolitoista miljoonaa eläkeläistä. Vanhimmat eläkeläiset elävät köyhyysrajan alapuolella. Syitä on monia. On syytä tarkastella eläkkeiden – ja eläkkeensaajien tasa-arvoa: taitettua indeksiä, eläkkeiden superkertymää, sopeutumiseläkettä ja superjohtajien jättieläkkeitä
Paavo Lipposen hallitus keksi vuonna 1995 ottaa käyttöön niin kutsutun taitetun eläkeindeksin. Taittamattoman indeksin tarkoitus olisi ollut varmistaa eläkkeen ostovoima elinkustannuksien noustessa. Syynä taitetun indeksin käyttöönottoon oli pelko suurten ikäluokkien eläköitymisessä ja eliniän pidentymisessä. Mutta miten sitten on käynytkään.

Taitetun indeksin logiikka on mennyt vertauskuvallisesti kuten tulipalon syttyminen ja palokunnan kutsuminen sen sammuttamiseen. Suomen talous oli 1990-luvun alkuvuosina täysin kuralla. Talouden normalisoimiseksi tehtiin lukuisia talouspoliittisia toimia. Palokuntia kutsuttiin monesta suunnasta. Yksi näistä oli leikata seniorikansalaisten eläkkeitä. Talous tervehtyi eli tulipalo sammutettiin mutta palokuntaa ei vapautettukaan sammutustehtävästä. Siitä kärsivät nyt kaikki eläkeläiset, pitkään eläkkeellä olleet eniten. Mielenkiintoista tässä draamassa on se, että verottajakin on menettänyt tässä vuosien saatossa miljardeja euroja.

Kansanedustajat nauttivat ns. superkarttumasta/superkertymästä: Eläkettä kertyy heille 4 % vuodessa ja tavalliselle kansalaiselle 1,5 %. Kansanedustajilla on oikeus täyteen eläkkeeseen 15 vuoden jälkeen. Palkansaajalla – esimerkiksi 1985 syntyneellä – samaan menee yli 45 vuotta. Kuka tämän on keksinyt? Näkyykö tässä kansanedustajien pohjaton itsekkyys ja tarve ajaa vain omia asioitaan?

Kansanedustajien sopeutumiseläke on juuri nyt puheenaiheena. Saat pari tonnia per nelivuotiskausi sopeutumiseläkettä loppuelämäksesi pudottuasi eduskunnasta. Tavallinen työläinen putoaa työttömyyspäivärahalle muutamaksi sadaksi päiväksi. Se on siinä. Miksi kansanedustajia käsitellään toisin?

Sopeutumiseläkettä nauttii tällä hetkellä puolitoistasataa entistä edustajaa. Siellä on Lipposen Paavon Päivi, yhtä hyvin kuin oman piirimme toimeton psykoterapeutti Tuula. Kansa on katkera ja aiheesta.

Isojen firmojen johtajien supersuuria eläkkeitä on kansan vaikea ymmärtää. Mihin tuollaisia eläkkeitä tarvitaan?

Miksi veroa maksavat eläkeläiset –neljännes Suomen kansasta– ei muodosta omaa puoluetta ajamaan asioitaan. Kuka ryhtyisi senioreitten puuhamieheksi? Nykyiset puolueet ja kansanedustajat eivät senioreista välitä.