”En koe jääväni mistään paitsi”

Suomessa on yhä valtavasti ihmisiä, jotka eivät ole koskaan käyttäneet tietokonetta. Kuva: Tiina Mutila

Pekka Niemisellä ei ole TV:tä eikä mitään älylaitteita: ”Ihan perillä minä olen maailmanmenosta ilmankin.”

Kuopiolaisella Pekka Niemisellä (61) ei ole koskaan ollut tietokonetta. Kännykkä hänellä on, mutta se on mallia ”jurakaudelta”. Televisiota hän vilkuili viimeksi 15 vuotta sitten ja kyseinen näköradio oli silloinkin ”postimerkin kokoinen” matkatelevisio. Viihde-elektroniikkaa miehellä on kotona stereoiden muodossa, joista kuuluu vuoroin radio, vuoroin musiikki. Siinä kaikki.

Puhelin kourassa syntyneen milleniaalin suusta lipsahtaa tällaista kuullessaan herkästi, että voiko tuollaisella ihmisellä oikeasti olla minkäänlaista elämää. Mutta kyllä vaan voi. Pekka ei koe jäävänsä mistään paitsi. Tärkeimmät uutiset hän kuuntelee radiosta ja lukee lehdistä.
– Ei uutisia ole pakko lukea mistään älypäätteestä. Ihan perillä minä olen maailmanmenosta ilmankin. Ja mikä käsitys minulla on television nykyohjelmista, että siellä on pyörii uusintoja, ruokaohjelmia ja jotain misukoita, niin en koe jääväni mistään paitsi.

Aikaisemmin Pekalla ei ollut edes lankapuhelinta. Kännykkä tuli puolipakolla, kun hän sai puhelimen lahjoituksena toiselta karateseuran jäseneltä.
– Hän sanoi, että sinulla kun ei ole sitä puhelinta, niin nyt on ja saadaan sinut kiinni. Siitä lähtien minulla on ollut kännykkä, mutta eihän tämä esimerkiksi niitä hymiöitä tekstiviesteissä näytä.

Millä Pekka sitten täyttää vapaa-ajan, kun ei voi selailla päämäärättömästi somea tai tuijotella telkkaria illat pitkät? Ja eikö iske tylsyys?
– Kirjoja rakastan yli kaiken, ja nojatuolissa matkaillessa aika kuluu todella hyvin. Jos en lue, niin kuuntelen musiikkia ja kesällä olen prätkän selässä. En ole ikinä kokenut, että pitäisi saada lisää tekemistä tähän vapaa-aikaan.

Pekka ei osaa suoranaisesti sanoa, mistä tämä elämäntapa juontaa juurensa. Hän ei vain ole koskaan kaivannut laitteita elämäänsä. Mies näkee myös, että homo sapiensille normaalimpi olomuoto on olla ilman kaikenmaailman laitteita kuin niiden kanssa. Siksi hän ei koe tarvetta selittää omaa elämäntapaansa.
– Enemmänkin he keillä on nämä laitteet käytössä, on tarve selittää. Sama kuin se, kun joku ei käytä alkoholia. Sitä pitää kauheasti selittää, vaikka asian pitäisi mennä juuri toisinpäin, että ne jotka käyttävät alkoholia perustelisivat, miksi käyttävät.

Kehityksen jarru Pekka ei kuitenkaan halua olla. Eikä hän tuomitse ihmisiä, joille älylaitteet ovat tärkeitä. Hän korostaa kyseessä olevan hänen oma elämäntyylinsä, johon nämä vimpaimet eivät vain sovi.
– Jokainen saa tehdä omat valintansa ja jos haluaa pelata niiden laitteiden kanssa, niin sitten pelaa.

Nykymaailma on yhä kovatempoisempi ja monessa työssä sekä työn ulkopuolellakin ihmiset kokevat, että pitäisi olla jatkuvasti tavoitettavissa. Se on Pekasta vastenmielinen ajatus, ja jo kun sovimme haastattelua, hän sanoi, ettei vastaa puhelimeen jos on huono hetki.
– Kyllä se kuulostaa vastenmieliseltä, että pitäisi aina olla tavoitettavissa.

Digitalisaation ja yhteiskunnan sähköistymisen myötä moni, etenkin vanhus tippuu kehityksen kelkasta ja usealle jopa arkisten asioiden hoitaminen vaikeutuu. Pekka ei ole vielä kohdannut haasteita asioiden hoitamisessa, mutta tietää mistä on kyse.
– Itse en ole ongelmia toistaiseksi kohdannut, mutta jos asioiden hoito voi minunkin ikäisilleni aiheuttaa vaikeuksia ilman koneita ja nettiä, niin voin vain kuvitella miten hankalaa se on vielä vanhemmille.

Pekan lisäksi julkisesti ”älylaitteettomasta” elämästään on puhunut muun muassa kuopiolainen vaikuttaja Risto Asikainen. Asikainen on kertonut muun muassa Kaupunkilehdelle ja Helsingin Sanomille, ettei hän omista tietokonetta tai tablettia.

 

Digitalisaatio:

– Digitalisaatio tai digitalisoituminen tarkoittaa digitaalisen tietotekniikan yleistymistä arkielämän toiminnoissa.
– Sen voidaan katsoa alkaneen 1980-luvun kotitietokoneiden käyttöönotosta.
– Lisäksi yhteisöllisyyden ja kansalaisdemokratian vaikutuskanavat ovat laajentuneet.
– Digitalisaatio on poistanut aikaan, tilaan, tiedonsaantiin ja osallistumiseen liittyviä rajoituksia kansalaisten vuorovaikutuksesta ympäröivän yhteiskunnan kanssa.

Yhteiskunnan sähköistyminen

Jopa puoli miljoonaa ikäihmistä ei käytä lainkaan tietokonetta, ilmenee Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto Vallin vuoden 2018 tekemästä kyselystä. Kyselyn mukaan 70 prosenttia yli 75-vuotiaista ei ole käyttänyt nettiä käytännössä missään muodossa koskaan.
Vastauksissa pankkiasioiden hoitamisessa, näkyi iäkkäiden voimakas jakautuminen kahteen ryhmään. Nettilomakkeella vastanneille sähköinen pankkiasiointi oli tuttua, paperilomakkeella vastanneille huomattavasti vieraampaa.
Vallin Kyselystä ilmeni, että nettipankin käytön haasteiksi koettiin muun muassa palveluiden monimutkaisuus, pitkät numerosarjat ja suurta tarkkuutta vaativat toimet.