Ensimmäinen vauvavuosi maksaa satasista tuhansiin euroihin

Saara Karttunen kertoo, että esikoislapsi Veeraan (oikealla) meni vauvavuoden aikana ainakin 1500 euroa.

Kaupunkilehti kysyi muutamalta vanhemmalta, kuinka paljon ensimmäisen lapsen vauvavuoteen meni rahaa.

Ihmisellä ei ole euromääräistä hintaa. Arjen pyörittäminen kuitenkin vaatii rahaa, joten Kuopion Kaupunkilehti kysyi muutamalta äidiltä, mitä he arvioisivat esikoisen ensimmäisen vauvavuoden maksaneen.
Vastauksista käy ilmi, että vauvan ensimmäisestä vuodesta voi selvitä muutamalla satasella, mutta toisaalta lapseen uppoaa helposti useita tuhansia euroja. Eniten rahaa menee juokseviin kustannuksiin kuten vaippoihin ja korvikkeisiin. Säästää voi hankkimalla käytettyä sekä imettämällä ja kestovaippailemalla.

Kahden tytön äiti Saara Karttunen kertoo, että kaikki tarvikkeet odottivat jo valmiina, kun perhe tuli synnytyslaitokselta kotiin. Hän sanoo, että kaikkien tarvikkeiden uutena ostamiseen ei olisi riittänyt raha, joten suurin osa oli käytettyä ja saatua. Ensimmäiseen vuoteen meni hyvinkin 1500 euroa.
– Tuo summa jää todennäköisesti alakanttiin. Mutta tyttöseen meni siis aika vähän rahaa ensimmäisenä vuotenaan, kiitos lähipiirin. Hankintojen suhteen itse ”nipotan” vain eniten käytössä olevista kengistä. Ne on ostettava lapsen jalan mukaan uutena, ei minään monen lapsen käveleminä kiertolaisina.

Taru Lahtinen kertoo ostaneensa suurimman osan lapsensa Kasperin tarvikkeista käytettynä kirppareilta. Uutena hän osti vain pinnasängyn. Ensimmäisinä kuukausina hän hankki lapselle vaatteita. Pikkuhiljaa kotiin tuli myös kaikki muu tarvittava, kuten sitteri, amme ja vaunut.
– Saimme myös paljon tarvikkeita lainaan, kuten turvakaukalon autoon ja itkuhälyttimet. Sukulaiset, ystävät ja työkaverit auttoivat paljon hankinnoissa ja suurin osa tavaroista saatiinkin lahjana.
Taru sanoo, että jos kaiken olisi joutunut hankkimaan uutena ilman apua,vararikko olisi tullut heti kättelyssä.
– Rahaa meni raskausaikana muutama satanen, kiitos siitä sukulaisten ja ystävien. Vauvavuotena sitten hieman enemmän.
Vauvassa eniten rahaa veivät korvikkeet ja vaipat. Taru sanoo, että säästää voi imettämällä ja käyttämällä kestovaippoja.
– Ne toki ovat tapauskohtaisia asioita. Vastaavasti hyviin lastenvaunuihin, turvakaukaloon ja sitteriin kannattaa satsata rahaa.

Aki Sutinen ja Taru Lahtinen saivat pojalleen Kasperille paljon tarvikkeita lahjaksi.

Kahden lapsen äiti Milja Karttunen kertoo, että esikoisen aikana tarvikkeet hankittiin ennen syntymää ja ensimmäisinä kuukausina. Lapselle hankittiin uutena turvakaukalo telakoineen, hygieniatarvikkeet ja ruokajutut. Kaikki muut hankittiin käytettynä tai vaihtotaloutta hyödyntäen. Milja arvioi, että ensimmäisen vuoden ja raskausajan menot olisivat noin 1000–1600 euron luokkaa.
– Kirpputorit ja tuttavat olivat parhaita, mistä hommasin vaatetta ja tarvikkeita. Kriteereinä puhdasta ja ehjää. Uutena ne, joissa on kyse turvallisuudesta ja hygieniasta. Turvaistuin on sellainen, että käytettyä en ostaisi kuin luotettavalta tutulta, enkä silloinkaan liian vanhaa.

Hieman yli vuoden ikäisen Oulan äiti Asta Väisänen kertoo, että kaikki lapsen tarvikkeet hankittiin jo ennen pojan syntymää. Asta sanoo, että he selvittivät jo hyvissä ajoin, mitä kaikkea vauva tarvitsee ja tekivät karsintaa jo siinä vaiheessa. Hän arvelee, että lapseen olisi ensimmäisen vuoden aikana mennyt noin 3000–4000 euroa.
– Oikeastaan kaikki tuli meille uutena, paitsi hoitopöytä, sitteri ja rintapumppu. Kytättiin kyllä montaakin asiaa käytettynä, mutta ei vain sattunut sopivaa kohdalle.
Eniten Astan yllätti, kuinka kalliita turvakaukalot ja vaipat ovat sekä se, että harsoja tarvitsee valtavan määrän. Myös Asta on sitä mieltä, että turvakaukalo ja lapsen turvallisuus yleensäkin on sellainen asia, josta ei kannata pihistellä.

”Aktivoivat vauvalelut ovat turhia”

Kun perheeseen tulee vauva, tarvitaan kaikenlaista, mitä ei ole ennen tarvittu. Pieni lapsi tarvitsee yllättävän paljon pieniä asioita, jotta arki rullaa mutkattomasti ja vaivattomasti. Pitää olla varatuttia, riittävän monta tuttipulloa, vaippoja, harsoja, vaihtovaatetta ja lista vain jatkuu. Silti lapselle hankitaan usein myös sellaisia asioita, jotka osoittautuvat lopulta turhiksi.
– Ehkä eniten yllätti se tavaran määrä, mitä loppupeleissä kannattaa hommata helpottamaan arkea. Meillä jotkut ”aktivoivat” vauvalelut olivat aivan turhia, koska lapsi oli hyvin aktiivinen jo itsessään eikä jaksanut keskittyä moisiin pitkään, pian 3-vuotiaan Kasperin äiti Taru Lahtinen sanoo.

1-vuotiaan pojan äiti Asta Väisänen sanoo, että heillä täysin turhaksi osoittautuivat sitteri ja kylpytuki. Lapsi ei viihtynyt sitterissä ja kylpytuki ei ollut käytössä ikinä.
– Meillä oli myös pinnasängyn päälle laitettava hoitopöytä, jota ei käytetty ollenkaan, koska hoitopöytä on meillä pyykinpesukoneen päällä. Joten sekin jäi turhaksi. Samoin jotkut aivan pienelle hommatut lelut olivat turhia, kun ei lapsi niistä mitään vielä ymmärtänyt.

Saara Karttunen sanoo, että turhaksi esikoiselle osoittautui vain kiertolaisena perheelle eksynyt imetystyyny. Hankinnat eivät päässeet yllättämään, sillä oppia sai siskolta, jolla oli jo lapsi.
– Tuntuihan se ihmeelliselle, kun kammari täyttyi kaikista aika isoistakin tavaroista. Mikään ei kuitenkaan osoittautunut turhaksi. Hoitotason alle hommattu laatikostokin jatkaa elämäänsä keittiössä.

Milja Karttunen kertoo, ettei mikään vauvan tarvitsema asia yllättänyt, mutta moni varalta hommattu juttu jäi käyttämättä ja turhaksi.
– Maidonkerääjät, vauvan paidat, hoitopöytä, kestovaipat, tutit ja tuttipullo jäivät täysin turhaksi. Se yllätti, että vaippoihin menee niin paljon rahaa, mutta en olisi jaksanut sitä kestovaipparumbaakaan.

Lapsi maksaa yli 100 000 euroa

Tilastokeskus on jo useana aikaisempana vuotena laskenut lapsen kasvattamisen kuluja. Lapsen kasvattaminen vauvasta täysi-ikäiseksi maksaa kokonaisuudessaan yli 100 000 euroa. Eräs äiti kirjasi vuonna 2012 Suomen Kuvalehdelle kaikki lapsensa ensimmäisen vuoden kustannukset raskaustestistä välikausihaalareihin ja passiin. Loppusumma vauvavuodelle oli 5 153 euroa.