Ex-kansanedustaja Riitta Korhonen muistelee: ”Olin kuin Liisa ihmemaassa”

Riitta Korhonen hymähtää nähdessään vanhan kuvan itsestään. ”Olin silloin näköjään tummansininen, nyt vaatekaappini perusväri on muuttunut mustaksi. Tuolloinkin kaulassani oli helmet”, Riitta nauraa. Kuva: Laura Ruuskanen

Riitta Korhonen nautti kansanedustajana siitä, kuinka paljon tietoa uteliaalle mielelle oli saatavissa.

– Kyllä ensimmäisinä päivinä olo oli kuin Liisalla ihmemaassa, muistelee kuopiolainen Riitta Korhonen ensimmäisiä työpäiviään eduskuntatalolla.
Korhonen valittiin kansanedustajaksi ensimmäistä kertaa vuonna 1995. Sitä ennen hän oli työskennellyt arkkitehtina.
– Toinen uravaihtoehto olisi voinut olla yliopiston tutkija, sillä olen aina ollut utelias luonne. Nautin eduskunnassa äärettömästi siitä, että siellä sai tietoa ihan mistä vain, aina kun pyysi. Se aika oli todellista juhlaa tiedon lähteellä, Korhonen sanoo.

Korhonen aloitti kevyesti mukana kunnallispolitiikassa vuonna 1991. Sen jälkeen häntä pyydettiin vahvemmin mukaan puolueeseen, sekä myös kansanedustajaehdokkaaksi.
– Olin vähän tynnyrissä kasvanut tyttö, ja lähdin mukaan kun pyydettiin. Kokoomus pyysi toimintaansa ja minähän menin, vaikka myöhemmin kaverit kuittailivatkin, että minun olisi pitänyt mennä kepuun. Kuitenkin aina toimin ennen kaikkea omana itsenäni.
Kokoomuksen kansanedustajana Korhonen toimi vuoteen 2003 saakka.
– Silloin tipuin suurimmalla äänimäärälläni ikinä, reilulla 4 000 äänellä.

Kansanedustaja Riitta Korhosen ensimmäinen päivä eduskunnassa. Arkistokuva: Mauno Hämäläinen

Kun Korhonen valittiin eduskuntaan, tuli samana vuonna valituksi paljon muitakin edustajia työelämästä ja työkokemuksella. Korhosen mieleen on jäänyt kolme merkittävää päätöstä, jotka tehtiin hänen aikanaan.
– Ensinnäkin määräaikaiseksi säädetty taitettu indeksi otettiin silloin käyttöön, työeläkeuudistuksen yhteydessä. Toisekseen säädettiin uusi maankäyttö- ja rakennuslaki ja kolmanneksi mieleeni on jäänyt keskustelu ydinvoimajätteen loppusijoituspaikasta.
Uusi maankäyttölaki vaikutti myös Korhosen työhön arkkitehtina, johon hän palasi kansanedustajavuosiensa jälkeen.
– Arkkitehdin rooli muuttui pääsuunnittelijaksi, tai pääsyytetyksi, kuten minä tapaan sanoa, Korhonen nauraa.
Muisteleepa hän sitäkin, kuinka hänen aikaansa eduskunnassa otettiin käyttöön tietokoneet, kännyköiden tekstiviestiominaisuudet kehittyivät ja kansanedustajille tuli avustajat.

Korhosen työskennellessä eduskunnassa, hän asui viikot Helsingissä. Kotona Kuopiossa asui miehen lisäksi vielä ylioppilaaksi kirjoittava nuori, sekä kaksi kouluikäistä lasta.
– Olin viikonloppuäiti. Sitä, oliko se hyvä ratkaisu, pitäisi kysyä suoraan lapsiltani. Lasten kanssa miestäni auttoi kotiapulainen.
Yhden virheen Korhonen tietää ja tunnustaa lastensa kanssa tehneen:
– Otin kaksi nuorimmaista mukaan kampanjani mainoskuvaan. Sen vuoksi toista heistä kiusattiin koulussa. Kyllä tiesin, että kansanedustajana toimimiseen välillä kuului sylkykuppina olo, mutta en osannut kampanjoidessa ajatella, mitä seurauksia sillä saattaisi olla lapsille.

Kansanedustajavuosista on nyt aikaa jo 16 vuotta. Vielä vuonna 2011 Korhonen yritti palata eduskuntaan, mutta ei tullut valituksi.
– Noiden vuosien jälkeen politiikka on muuttunut paljon. Enää ei ole hinkua mukaan. Myös yhteiskunnan eettinen koodaus on muuttunut. Nyt ilmassa on liikaa ahneutta ja voitontahkoamisen himoa. Yhteiskunnan pitäisi tukea kaikista heikko-osaisimpia, eikä olla riistämässä heiltä.

Riitta Korhonen

Entinen kansanedustaja
Asuu Vehmersalmella 100-vuotiaassa torpassa.
Viisi lasta.
Oli kokoomuksen kansanedustaja vuosina 1995–2003.
Arkkitehtuuritoimisto ARK Oy:n toimitusjohtaja.