Finnpulp-taistelussa peli kovenee

Valmistuessaan Finnpulpin tehdasalueella työskentelisi yhtiön arvion mukaan noin 200 ihmistä. Havainnekuva: Finnpulp

Pro Kallavesi -liikkeen perustaja kysyy, voiko tuomion saaneisiin Finnpulpin johtajiin luottaa.

Pro Kallavesi -liikkeen Facebook-sivustolla on käyty viime viikkoina kiivasta vastarintaa Finnpulpin hanketta vastaan. Nyt on tutkittu tarkasti myös havusellutehtaan johtajien taustat. Sivuston perustaja Mikko Kokkonen toimitti Kuopion Kaupunkilehdelle Oulun käräjäoikeuden dokumentin, josta ilmenee, että Finnpulpin toimitusjohtaja Martti Fredrikson ja talousjohtaja Hannu Näsi ovat saaneet käräjäoikeuden tuomiot yrityssalaisuuden rikkomisesta vuonna 2006. Tuomio oli julistettu salaiseksi 10 vuodeksi, joten se tuli julkiseksi vuonna 2016. Kokkosen mielestä rikostuomiot tekevät Finnpulpin toimijoista epäluotettavia.

FREDSIKSON on toiminut Arizona Chemical Oy:n toimitusjohtajana vuodesta 1996 vuoteen 2000. Hannu Näsi on ollut Arizonan hallituksen jäsen vuosina 1999–2000. Arizonan toimiala on raakamäntyöljyn ja raakatärpätin tislaus ja jatkojalostus.
Fredrikson ja Näsi olivat alkaneet suunnitella vuonna 1999 uuden mäntyjalostuslaitoksen rakentamista Suomeen. Hanke kulki eri nimillä, kunnes se vuonna 2002 otettiin käyttöön Raumalla nimellä Forchem Oy. Fredrikson ja Näsi saivat tuomiot yritysalaisuuden väärinkäytöstä. Asiakirjojen mukaan parivaljakolla oli salaista tietoa päätöksestä, jonka mukaan Arizonalla oli aikomus sulkea Valkeakoskella oleva tuotantolaitos, raakamäntyöljyn toimitussopimuksen päättymisestä sekä tietoa tuotteiden hinnoittelusta.

KÄRÄJÄOIKEUS katsoi, että Fredrikson ja Näsi ovat saaneet taloudellista hyötyä uudessa firmassa käyttämällä hyväksi Arizonan yrityssalaisuuksia. Käräjäoikeus päätteli, että Fredriksonilla ja Näsillä oli tekijä- tai rikoskumppanuus.Rangaistusseuraamukseksi tuli molemmille miehille 4 kuukautta ehdollista vankeutta.

MIKKO Kokkonen ihmettelee, miksei Kuopion virkamiesjohto ole välittänyt Finnpulpin johtohahmojen rikostaustoista.
– Miksi kaupunki luottaa näihin miehiin, joiden taustalla on rikostuomio eli selkeä näyttö epärehellisyydestä liiketoiminnassa? Kuopion valtuuston päättäjät ovat olleet tietoisia Finnpulpin vastuuhenkilöiden rikostaustoista. Tietämäni mukaan Ranta-Toivalan kyläyhdistys on aikoinaan informoinut asiasta valtuuston jäseniä, Kokkonen kertoo.
Ranta-Toivalan asukasaktiivit kävivät aikoinaan voimakasta Finnpulpin vastustuskampanjaa, mutta kampanjointi näytti hiljenevän, kun Finnpulp maksoi asukkaille joko korvauksia tai osti heidän kiinteistöjään.

KOKKONEN pitää kummallisena myös sitä, että Finnpulpin hallituksen puheenjohtaja Niilo Pellonmaa on ollut 1990-luvulla Pöyry Oy:n toimitusjohtaja. Pöyryhän on ollut laatimassa Finnpulpin ympäristövaikutusten arviointisuunnitelmaa.
Kokkonen aikoo olla yhteydessä Finnpulpin sjoittajiin ja kertoa heille Pro Kallavesi -liikkeen huolenaiheista.

FINNPULPIN toimitusjohtaja Matti Fredrikson kommentoi Kuopion Kaupunkilehdelle, että näillä menneillä asioilla ei ole minkäänlaista vaikutusta Finnpulpin toimintaan.
– Aikoinaan riitaisat yhtiöt, Forchem ja Arizona Chemical sopivat kiistansa ja oikeuskäsittelyt lopetettiin siihen, toteaa Fredrikson lyhyesti.

PELI Finnpulpin ympärillä on kovaa. Hankkeen vastustajat väittävät, että hanke on valmisteltu tarkoituksellisesti salassa. Myös hankkeen aktiivisten vastustajien omia motiiveja epäillään. Esimerkiksi Mikko Kokkosta itseään on syytetty, että hän tähtää seuraaviin kuntavaaleihin profiloitumalla Pro Kallaveden avulla.
– Kuuluin aiemmin keskustalaisen Markku Rossin tukijoukkoihin, mutta en enää. Itse en aio osallistua politiikkaan, koska tämän tapauksen vuoksi olisi vaikea löytää ryhmää johon kuulua.

”Valheellisia väitteitä”

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Antti Kivelä toteaa, että Finnpulpin päätösprosessi on mennyt normaalien hallintokäytäntöjen mukaan. Hän pitää väitteitä salailuista valheellisina.
–  Ihmettelen miksi kukaan ei noussut vastustamaan Finnpulpia kuulemistilaisuuksissa 3 vuotta sitten.
Kivelä muistuttaa, että ympäristövaikutusten arviointiin verrattuna AVI:n myöntämä ympäristölupa on tiukempi. Finnpulp tyytyi tähän ja investoi lisää ympäristösuojeluun.
– On valitettavasti liikkeitä, jotka hyökkäävät yhteiskunnan laillisia rakenteita vastaan silloinkin, kun on toimittu sääntöjen mukaan. Tällaiset toimijat kampanjoivat mediaakin vastaan, jos median raportoimat tosiasiat eivät sovi omaan näkemykseen, Kivelä sanoo.

 

Lue toimittajan kolumni aiheesta täältä 

Tästä on kyse

  • Aluehallintovirasto myönsi Sorsasaloon suunnitellulle tehtaalle ympäristöluvat 2017 maaliskuussa.
  • Lupiin tehtiin kuitenkin valituksia, jotka ovat Vaasan hallinto-oikeuden käsittelyssä.
  • Valituksiin odotetaan ratkaisua tämän syksyn aikana.
  • Finnpulpin vastustajat ovat aloittaneet nimien keruun kuntalaisaloitteeseen, jossa vaaditaan Kuopiota keskeyttämään tehtaan edistäminen.
  • Finnpulpin mukaan tehtaan työllistävä vaikutus Pohjois-Savossa olisi 1 500 työpaikkaa.