Hyvästi kiky!

Voimakas lakkoaalto on vellonut Suomenniemellä viime viikkoina ennätysvilkkaaseen tahtiin. Ilmassa on ollut yleislakon enteitä!
Lakkoilun aloitti postilaitos, muutaman sadan työntekijän takia. Suomen postinkulku loppui ja Posti menetti loputkin maineestansa luotettavana toimijana. Postilakko tukilakkoineen oli myös yksi syy Rinteen hallituksen kaatumiseen. Kiky jäi Postilla voimaan lakkoilusta huolimatta.

Vuonna 2016 solmittu kilpailukykysopimus (kiky-sopimus) on työehtosopimus, jonka avulla pyrittiin parantamaan Suomen talouden kilpailukykyä ja työllisyyttä ajankohtana, joka oli molempien suhteen tosi murheellinen. Sopimus sisälsi palkkatason jäädyttämistä, työajan pidentämistä, lomarahojen leikkauksia ja työnantajamaksujen vähentämistä. Työnantajat kutsuivat työntekijät yhteisiin talkoisiin Suomen kilpailukyvyn ja työllisyyden parantamiseksi. Kyseessä oli Juha Sipilän hallituksen ”yhteiskuntasopimuksen” solmimisesta Suomen talouden kohentamiseksi. Lähes kaikki ammattiliitot allekirjoittivat sopimuksen ja ilmoittivat jäsenensä talkoisiin.

Tämä tuntui jo silloin uskomattomalta, talkoohengen kun tiedettiin näivettyneen ja unohtuneen lähes kaikilta muilla yhteiskunnan osa-alueilta.
Kiky-sopimukseen liitetyt vaatimukset ilmaisista työtunneista ja työnantajamaksujen rahastaminen työntekijöiden pussista ovat pääasiallinen syy juuri käytyihin lakkoihin. Kiky on lakkoilun seurauksena purettu ja heitetty roskalaatikkoon. Halu talkootyöhön sammui. Suomi jäi kaipaamaan pitkäjänteisyyttä ja vahvempaa yhteisöllisyyttä. Tuntuu siltä, että kikystä luovuttiin liian helposti ja kilpailuetu karkasi entistä kauemmaksi.

Upporikas ammattiyhdistysliike – tuo yleishyödyllinen, veroa maksamaton asuntosijoittaja – sai aikaan lakkoaallon, jonka seurauksista emme vielä tiedä. On varsin erikoista, että työntekijäliitot voivat edelleen olla ns. yleishyödyllisiä yhteisöjä, vaikka suurin osa niiden toiminasta on täysin verrattavissa normaaliin kaupalliseen sijoitus- ja vuokraustoimintaan. Verotuksen kannalta kilpailutilanne yksityisten yritysten kanssa on varsin kohtuutonta ja epätasa-arvoista. Tuo yleishyödyllisyys ei näy millään tavalla liittojen omistamien asuntojen vuokrahinnoissa.

Joka tapauksessa on varmaa, että tehtaiden ja sahojen seisoessa, menetimme useita mahdollisuuksia kauppaan ja vientiin. Muut maat nappasivat diilit. Yhtiöiden tilikirjanpito raksutti nollaa. Kuka onkaan velvollinen korvaamaan vahingon ja menetetyt mahdollisuudet? Onko ammattiyhdistysliikkeellä todella enemmän valtaa Suomessa kuin hallituksella ja eduskunnalla?
Suomi tarvitsee enemmän talkoohenkeä ja yhteisöllisyyttä takaaman Suomen pysymisen kilpailussa mukana. Suostuvatko työnantajat ja työntekijät siihen? Kiky oli siihen hyvä yritys!

Kirjoittaja on dosentti.