Ilmaistakin voi varastaa

Ilmaistarjoukset ja -palvelut nostavat ahneuden rikollisiin mittasuhteisiin.

Kaupunki lahjoitti viikko sitten asukkaille 300 monivuotista ruusun juurakkoa. Juurakot olivat tarjolla Valkeisenlammen rannalla. Kaupunki halusi ilahduttaa mahdollisimman monia asukkaita ja tiedotti, että lupa on ottaa yksi ruusujuurakko taloutta kohti.
Kävi niin kuin kaikessa ilmaistarjonnassa. Ruusut sujahtivat muutamaan säkkiin ja hitaimmat pettyivät. Ruusuitta jääneet käynnistivät Facebook-keskustelun: ”Kyllä ihmiset ovat härskejä. Olisin kyllä hakenut yhden pihaani. Parempi kun en olisi kuullut koko lahjoituksesta, kun toiset kärrää säkeillä ruusuja. Savolaiset eivät ole vain kieroja, ovat myös ahneita. Röyhkeimmät varmaan myyvät ruusuja toreilla.”

Kaupungin hyväntahtoinen hortonomi ei lannistu. Ahneudesta huolimatta lahjoituksia jatketaan ensi syksynä.
Jos lupa on ottaa yksi ruusu, ja silti säkki täytetään ruusuilla, asiaa voi nimittää varastamiseksi.
Omatunto lakkaa toimimasta, jos valvontakamerat puuttuvat ja poliisi ei päivystä. Kirkkoja pitää vartioida ja pyörät lukita paksuilla raudoilla. Ihmiset tulevat hulluiksi, jos tarjolla on ilmaista tavaraa tai he kuvittelevat saavansa tuotteen halvalla.

Hyvin syöneille äänestäjille maistuvat kaikki aatteet, jos puolueiden ehdokkaat jakavat ilmaista kahvia, makkaraa tai hernekeittoa. Suomalaiset hurjistuvat ilmaisesta viinasta pikkujouluissa. Jos firma rajoittaa tarjoilua drinkkilipuilla, juhlijat kinuavat autoilijoilta lisää lippuja tähteeksi ei jätetä -periaatteella.

Kun Tori.fi -ilmoituksessa lahjoittaa vanhan sohvan, sohva saattaa pian olla jossain myynnissä satasella. Soittajalle ei riitä, että tavara on ilmainen, hän saattaa ehdottaa, että voiko lahjoittaja järjestää kuljetuksen Karttulaan. Ilmoitus ilmaisesta kapistuksesta tietää sitä, että puhelin pirisee taukoamatta. Terveydenhuollossa ilmaiset palvelut ruuhkautuvat ja ne eivät toimi, kuten ei koko ilmaispalvelujen aate eli sosialismi. Kansanedustajilla on paljon ilmaisetuja. Silti he rohmuavat lisää ilmaisia etuja kieroilemalla kulukorvauksilla ja asuinpaikallaan.

Onko ihminen sittenkään moraaliolento vai pitääkö päätyä Platonin synkkään määritelmään, jonka mukaan homo sapiens on höyhenetön kaksijalkainen eläin. Toisin sanoen ihminen eroaa muista eläimistä paisuneiden aivojen perusteella, mutta muuten muistuttaa kynittyä kukkoa.