”Isompi kaupunki – fiksumpi ajotapa”

Jos savolainen ajotapa vietäisiin esimerkiksi Helsinkiin, aamu- ja iltapäiväruuhkat eivät liikkuisi laisinkaan. Kuvituskuva: Matias Honkamaa

Savolaisen ammattikuljettajan mielestä suomalaisilla on ajotavoissa vielä paljon opittavaa ulkomailta.

”Savolaiset eivät osaa ajaa!” Tällaiseen kommenttiin on joku saattanut joskus törmätä. Se on saattanut myös koskea toistakin paikkakuntaa tai aluetta kuin Savoa. Huono kuski löytyy yleensä aina jostain muualta kuin omasta autosta ja ratissa on hyvä kirota muita liikkujia, vaikka syytä saattaisi löytyä itsestäkin.

Päätimme kysyä savolaiselta ammattikuljettajalta, onko hän huomannut suuria liikennekulttuurieroja eri paikkakunnilla ja millaisena hän kokee liikenneilmapiirin Suomessa. Negatiivinen liikenneilmapiiri ei suinkaan ole yksittäisten ihmisten kokema tunne, vaan siitä on myös tutkimusnäyttöä. Liikenneturva tutkii säännöllisesti liikenteen ilmapiiriä Suomessa ja ilmapiirin on koettu heikentyneen 1990-luvun puolivälistä lähtien.

Ammattikuljettaja Pekka Parviainen on ammattiautoillut vuodesta 1975 lähtien. Työkseen hän on ajanut niin kuorma-autoa, yhdistelmää kuin taksiakin. Viimeiset parikymmentä vuotta hän on istunut linja-auton ratissa. Hän on kolunnut Suomea bussilla päästä päähän useita kertoja ja kerännyt ajokokemusta myös ulkomailta. MatkaSavon kuljettaja hän ollut nyt 4 vuotta.
– Ajan tilausmatkoja ja matkatoimistoajoja. Pääosin ne suuntautuvat Suomesta Baltiaan. Suomen tiet ovat minulle hyvin tuttuja.

Isoin ero liikennekäyttäytymisessä ja ilmapiirissä näkyy Parviaisen mukaan isojen kaupunkien ja pienempien paikkakuntien välillä.
– Tarkkoja paikkakuntakohtaisia eroja en ole niinkään huomannut, mutta sen olen noteerannut, että maailmalta tuleva fiksumpi ja joustavampi ajokulttuuri siirtyy Suomessa aina ensin suurkaupunkeihin.

Parviainen heittää havainnollistavan vertailun: Jos Helsingissä ajettaisiin samalla tavalla kuin vaikka Iisalmessa ja Kuopiossa, eivät aamun ja iltapäivän ruuhkat liikkuisi mihinkään.
– Suurkaupungeissa on enemmän liikennettä ja siellä joutuu luonnostaan myös huomioimaan toisia enemmän, myös kevyttä liikennettä ja suojateitä. On pakko joustaa. Kun asutaan harvemmin ei kohtaa näitä tilanteita niin usein ja voi ajaa itsekkäämmin. Eli kyllä isojen ja pienempien paikkakuntien välillä on eroa.

Eniten Parviaista liikenteessä ärsyttää itsekkyys ja holtittomuus. Ne kulkevat hänen mukaansa usein käsikädessä ja kun siihen lisätään vielä kiire, niin turhien riskien otto kasvaa.
– Se, että ajatellaan ettei tarvitse välittää muista. Se ärsyttää aina. Itse pohdin aika-ajoin omaa ajamistani asiakkaiden silmin. Minun ajamistani kuitenkin seuraa usein monta kymmentä silmäparia. Kyllä siinä on mietittävä miten minä ja etenkin iso bussi toimii suhteessa muuhun liikenteeseen.
Parviainen sanoo, että ajoipa millaisella autolla tahansa, pitäisi kyydin aina olla sellainen, että matkustaja voi nauttia siitä rennosti.
– Siihen kuuluu silloin tietynlainen ajamisen rauhallisuus ja tasaisuus. Se taas vaatii ennakointia ja kiireettömyyttä. Oma pää olisi myös aina hyvä olla kunnossa, ennen kuin lähtee rattiin. Raivo ja kiire ovat huono yhtälö tien päällä.

Ammattikuski ei täysin lyttää suomalaista liikennekulttuuria vaan sanoo, että ajaminen ja liikkuminen on tullut huomattavasti fiksummaksi kuin vaikka 20 vuotta sitten. Silti kaikilla suomalaisilla on hänen mielestään paljon opittavaa ulkomailta.
– Periaatteessa voidaan mennä Suomessa minkä vain rajan yli paitsi itärajan ja siellä liikennekulttuuri on fiksumpaa. Myös muualla maailmassa, missä liikenne näyttää kaoottiselta, on siellä silti omanlainen toisten huomioiminen- ja havainnointisysteemi. Siinä olisi meillä vielä paljon opittavaa, Parviainen sanoo.

Keskustele aiheesta Kaupunkilehden Facebook-sivuilla tai kuopio.mielipide@media.fi.

Liiikenneilmapiiri heikentynyt 90-luvulta lähtien

  • Kuljettajat ottavat ilmapiirimittauksissa kantaa ovatko liikenteen kielteiset piirteet kuten kaahaaminen, lähellä perässä roikkuminen ja vaaralliset ohitukset lisääntyneet tai vähentyneet sekä siihen ovatko myönteiset piirteet kuten kohteliaisuus ja joustavuus tai turvallisuudesta huolehtiminen lisääntyneet tai vähentyneet.
  • Ilmapiirin on koettu heikentyneen 1990-luvun puolivälistä lähtien.