Itsensä tuntemalla on helpompi hyväksyä muut

Vastakkaisten persoonallisuuksien voi olla vaikea tulla keskenään toimieen. Kuvituskuva. Kuva: MostPhotos

Työkaveria ymmärtää paremmin, kun osaa kohdata tämän oikealla tavalla.

Valtava osa päivittäisestä sosiaalisesta kanssakäymisestä tapahtuu työpaikoilla. Se, puhummeko enemmän asiakkaiden vai työkaverien kanssa ja kuinka paljon ylipäätään keskustelemme, riippuu ammatista. Jokainen kuitenkin osannee nimetä työpaikaltaan henkilön, jonka kanssa henkilökemiat eivät vain kohtaa. Ehkä työkaveri puhuu liikaa, ehkä hän on toimintatavoissaan turhan jäykkä, tai kenties liiankin spontaani.

Työyhteisövalmentaja Aki Miettinen Vipuvaikutus Consultingista tunnistaa työssään sen, että keskenään täysin vastakkaisten persoonallisuuksien voi olla vaikea tulla keskenään toimeen. Eroja saattavat tasoittaa esimerkiksi yhteiset kiinnostuksenkohteet sekä yleinen arvostus ja luottamus työkaveria kohtaan. Vastavuoroisesti eroa saattaa korostaa muun muassa stressi puolin ja toisin, tai vaikkapa vain huonosti nukutut yöunet.
– Jos yhteensopivuudessa on hankaluuksia, voisi työpaikalla sanoa vaikka että hei, en tunne sinua, mutta haluan tutustua paremmin. Kannattaa mennä tuntematonta kohti eikä sitä poispäin, Miettinen neuvoo.
Miettinen on Luontaiset taipumukset -valmentaja. Menetelmässä pyritään tunnistamaan ihmisen ajattelutyyli neljän eri ulottuvuuden kautta. Nämä ulottuvuudet ovat yksilön suhde ympäristöön, tapa hankkia tietoa, päätöksenteon peruste, sekä elämäntyyli. Jokaisessa ulottuvuudessa on kaksi vastakkaista ominaisuutta, jotka painottuvat henkilöstä riippuen eri tavalla.
– On mielestäni väärin ajatella, että yksilö olisi esimerkiksi vain introvertti tai ekstrovertti. Ekstrovertillä on myös introvertimmät hetkensä ja toisin päin. Jokaisessa on kuitenkin vahvempia ominaisuuksia ja heikompia ominaisuuksia.

Joten jos itse on introvertti, ekstrovertti työkaveri voi olla väsyttävän seurallinen tai puhelias. Vastaavasti ekstrovertille introvertti työkaveri saattaa olla epämiellyttävän hiljainen ja syrjäänvetäytyvä. Joten miten työtoveriaan voi oppia ymmärtämään paremmin?
– Jokaisella on käytössä arkielämän tunnistamistapa, eli kokemus siitä, että joku on erilainen kuin minä. Pelkän käyttäytymisen perusteella ei voi mennä vetämään suoria johtopäätöksiä siitä, millainen ajattelutyyli jollakulla on, mutta jotkin osa-alueet voivat nousta helpommin pintaan. Joku voi olla hyvin tunneohjautuva ja näyttäytyy työelämässä herkkänä ja empaattisena, Miettinen mainitsee.

Toisaalta esimerkiksi ekstrovertti, joka on erityisen suulas ja tottunut jäsentämään ajatteluaan puheen kautta, voi oppia suitsimaan itseään ja antamaan muille tilaa puhua. Miettinen kuitenkin huomauttaa, että jatkuva omia taipumuksiaan vasten toimiminen voi saada ihmisen väsymään ja stressaantumaan.
Työkaverien kanssa on helpompi löytää yhteinen sävel, mikäli oppii tunnistamaan näiden taipumuksia.
– Jos joku on hiljainen introvertti, hänelle ei tarvitse ryhtyä puhumaan kovemmin saadakseen tietoa, vaan tulisi rauhoittaa oma puhe samalle tasolle, Miettinen neuvoo.
– Myös itsensä tunteminen on arvokasta: kun tiedostaa omat taipumuksensa, on myös helpompi valita yhteisiä taajuuksia ja hyväksyä toisten ihmisten mielipiteitä helpommin.

Miettinen peräänkuuluttaa monikulttuurisia työyhteisöjä myös erilaisten ajattelutaipumusten suhteen.
– Monikulttuurisuuteen kuuluu erilaisten ihmisten sietäminen ja erilaisen osaamisen hyödyntäminen. Samankaltaiset ihmiset tulevat luontaisesti toimeen keskenään. Vastaavasti eri tavalla ajattelevat saattavat tulla keskenään huonommin juttuun, mutta tuottavat yhteistyössä rikkaampia ratkaisuja. Antaisinkin neuvoksi kaikille, että kannattaa olla kiinnostunut eri tavalla ajattelevasta ihmisestä – hänellä voi olla paljon annettavaa.

Aki Miettinen on Luontaiset taipumukset -valmentaja. Menetelmässä pyritään tunnistamaan ihmisen ajattelutyyli neljän ulottuvuuden kautta.

 

 

KORJAUS 16.2.2020 klo 10.17: Korjattu Miettisen yrityksen nimi Vipuvaikutus Consultingiksi.

Persoonallisuustyyppi ei oikeuta huonoa käytöstä

Ida Suominen

Erilaiset piirreanalyysit ovat olleet viime aikoina tapetilla, kun ruotsalaisen Thomas Erikssonin menestysteos Idiootit ympärilläni on kerännyt kritiikkiä muun muassa käyttämästään väriteoriasta. Teoriassa ihmiset luokitellaan neljään väriin toimintatapojensa mukaan. Työyhteisövalmentaja Aki Miettisen mielestä kummassakin näkökannassa on totuuden hiven.
– Esimerkiksi Helsingin Sanomien artikkelissa on otettu tämä teos tikunnokkaan ja verrattu horoskooppeihin. Onko siis niin, että mitään, mitä tiede ei ole todennut, ei voisi käyttää ajattelutaipumusten ja samalla työyhteisön kehittämisen apuvälineenä?
Helsingin Sanomien artikkelissa väriteorian mahdolliseksi ongelmakohdaksi nostettiin riski, että ihmiset alkavat selittää mahdollisesti ongelmallistakin käytöstä omalla värillään. Miettinen on yhtä mieltä siitä, että tämä ei ole hyväksyttävää:
– Omien ominaisuuksiensa tunnistamisen pitäisi olla kehittymisen mahdollistaja eikä rajaaja. Taipumus ei ole syy tehdä jotain tai jättää jotain tekemättä, Miettinen sanoo.