Jari Sihvonen: ”Olen Inkilänmäen ja Leväsen kasvatti”

”Äitini lähetti oheisen lapsuudenkuvani Jaana-aikakauslehden päivänsädekisaan”, Jari Sihvonen muistelee. Kuva: Sihvosen albumi

Minä lapsena: Jari Sihvonen, Pohjois-Savon liiton tiedottaja

”Synnyin perheemme asuessa Kirkkokadulla. Nykyinen työpaikkani maakuntatalo sijaitsee Piispanpuiston vastakkaisella puolella. Kauas en ole päässyt. Kirkkokadulta päädyimme pienen mutkan kautta Saastamoisen vaneritehtaan lähettyville Särkilahteen, josta minulla ei ole vielä muistikuvia. Eikä se johdu siitä, että siellä putosin taaperoikäisenä pää edellä ikkunasta ulos.

Perheeseeni kuuluivat äitini lisäksi kolme vanhempaa sisarusta ja kaksossisko. Äitini lähetti oheisen lapsuudenkuvani Jaana-aikakauslehden päivänsädekisaan. Sijoituin kolmanneksi ja voitin 50 markkaa. Myöhemmin en pitänyt sitä enää varsinaisena meriittinä, vaan revin lehtileikkeen. Saas nähdä, miten tälle lehtileikkeelle käy.

Olen Inkilänmäen ja Leväsen kasvatti. Lapsuudessani Inkilänmäki oli jatkuvassa hälytystilassa. Talvella sodimme vastakkaisen kerrostalon lasten kanssa lumipalloilla ja kesäisin kivillä. Opin väistelemään, en heittämään tarkasti.

Yksi asia on siirtynyt lapsuudenkodistani omille lapsilleni. Meillä ei kiroiltu. No, kerran menin läheiseen metsään, söin ketunleipiä ja kiroilin itsekseni ääneen. Halusin kokeilla miltä kielletty hedelmä maistuu. Uskalsin kertoa ärräpääkokeilusta äidilleni vasta aikuisiällä.

Sekin selvisi muulle perheelle vasta jälkeenpäin, että meillä oli isoveljen kanssa jalkapallon salapelit eteisessä aina lauantaisin naisväen ollessa taloyhtiön saunassa. ”Voi sitä jyskettä ja pauketta”, muistelee veljeni vieläkin.

Neljä ensimmäistä luokkaa kävin Puijon koulussa. Sieltä mieleeni on jäänyt urheilu-urani kohokohta. Meillä oli peli jotakin toista koulua vastaan. Vetäisin puolesta kentästä todellisen kanuunan ylärimaan. Joitakin vuosia takaperin kävin tarkistamassa paikan päällä heiluuko maalikehikko edelleen. Banzai KuPS Puumat ja Teeret!

Siskollani on tallessa koulutoverini-vihko, johon olen kirjoittanut omat tietoni. Hauskin kouluaine oli liikunta, mieluisin musiikki ja ikävin ympäristöoppi. Hauskin harrastukseni oli laulu, ja mieluisin urheilulaji uinti. Paras lukemani kirja oli SOS ja ilotulitus. Eniten inhosin sotaa ja puliukkoja.

Inkilänmäeltä muutimme 1980-luvun alussa Leväselle. Yläasteen kävin Petosella ja lukion yhteiskoulussa. Lapsuus ja nuoruus toimivat hyvän elämän rakennuspalikkoina. Kiitos kaikille kanssarakentajille.”

  • Sarjassa tutut savolaiset muistelevat lapsuuttaan.

Kuva: Marko Happo