Järjestöt: ”Ihmisillä on nälkä illallakin”

Helsingissä tehtävässä ruoka-avun uudistuksessa halutaan leipäjonot pois kaduilta. Kuva Kuopion Ruoka-avun leipäjonosta viime syksyltä. Kuva: Inka Matilainen

Helsingissä tehtävä ruoka-avun uudistus ei innosta kuopiolaisia järjestöjä.

Ihmisen ei ole hyvä syödä yksin, pohdittiin keväällä Helsingissä, jossa kaavaillaan mittavaa uudistusta leipäjonoihin. Iltalehti uutisoi viimeksi kesäkuussa, kuinka Helsinkiin ja Espooseen tavoitellaan ruoka-avun uudistusta, joka karsii hyväosaiset leipäjonoista ja antaa mahdollisuuden yhteisölliseen ruokailuun. Yhtenä tavoitteena on saada leipäjonot pois katukuvasta.

KUOPION Kaupunkilehti kysyi kuopiolaisilta hävikkiruoan varassa toimivilta ruoka-apujärjestöiltä, mitä ajatuksia uudistus herättää ja toimisiko vastaava täällä.
Yhteisöruokailu ei ole Kuopiossa täysin vieras käsite. ViaDia Pohjois-Savo tarjosi vielä joitakin kuukausia sitten lämmintä ruokaa neljä kertaa viikossa. Ruoan tarjoaminen kuitenkin päättyi, koska kaupoilta saatava hävikkiruoan määrä väheni merkittävästi. Tälläkin hetkellä ruokaa on hyvin vähän jaettavaksi.
– Meiltä yksinkertaisesti loppui ruoka, josta valmistaa aterioita. Nykyäänkään meillä ei ole yleistä jakelua, koska on hyvin vähän annettavaa. Leipää olemme vieneet asukastuville ja hätäapua on annettu pakkasesta, Terno Lindgren sanoo.

TERNON korvaan yhteisöruokailu kuulostaa hyvältä ajatukselta, koska ViaDialla on siitä itselläänkin hyviä kokemuksia. Hän kokee, että ihmisiin sai kontaktin, kun he kokoontuivat yhteen syömään. Asiaan liittyy kuitenkin se kuuluisa mutta.
– Ja mutta tulee siinä, että ihmisillä on nälkä illallakin. Ja yksin yhteisöruokailun toteuttaminen on hankalaa. Mukaan pitäisi saada valtavasti yhteistyökumppaneita, jotta ruoan tarjoaminen olisi varmaa. Pitää olla tilat ruokailulle, osaaminen ja niin poispäin. Ajatuksena se on kuitenkin hyvä.

PETOSELLA toimivan Tukikohta diakonia ry:n puheenjohtaja Anne Nordfors sanoo heti, ettei yksittäinen yhdistys pystyisi tarjoamaan lämmintä ruokaa vähäosaisille. Ei ainakaan vapaaehtoisvoimin.
– Jos taas ajatellaan, että sellaista tehtäisiin täällä useamman ruoka-apuyhdistyksen voimin, olisi organisaation rakentaminen jo oma juttunsa, joka veisi aikaa. Ja vapaaehtoiskenttä on haasteellinen, sillä siellä toimivat ihmiset eivät aina ole täysin työkykyisiä, eivätkä välttämättä voi sitoutua pitkäksi aikaa.

MYÖS Annelle herää huoli asiakkaan pärjäämisestä vain yhdellä aterialla. Ruokakassista pystyy parhaimmillaan valmistamaan eväät useammalle päivälle.
– Ruokaa saatetaan myös viedä tutuille, jolloin apu jakaantuu vielä pidemmälle. Onhan se yhdessä syöminen sosiaalista, mutta niin on myös ruokakassin jonottaminenkin. Moni tulee jutustelemaan ja tekemään ostoksia kirpparilla.

KUOPION Ruoka-avun puheenjohtaja Harri Miettistä kuvottaa ajatus, että leipäjonot pitää saada pois katukuvasta. Hänestä leipäjonojen kuuluu näkyä niin kauan kuin on olemassa ihmisiä, joiden täytyy siellä käydä. Näin muistetaan, että ongelma on yhä olemassa.
– Olen ennenkin sanonut, että hienointa olisi, jos asiat olisivat kaikilla niin hyvin, ettei tarvittaisi leipäjonoja.
Niin Ruoka-avussa kuten muissakin järjestöissä kartoitetaan asiakkaiden tilannetta ja pyritään auttamaan ja ohjaamaan eteenpäin jos tarvetta on. Monella on myös osallistavaa toimintaa ja leipäjonoissa vierailee säännöllisesti esimerkiksi sosiaalityön ja Kelan työntekijä, ottamassa koppia ihmisistä.
– Meille on esimerkiksi hankittu tietokone, jolla voi vaikka opetella koneen käyttöä.

LINNANPELLOLLA toimiva Virvatuli ry:n puheenjohtaja Arja Iivarinen kertoo, että hän on parhaillaan teettänyt asiakkaille kyselyn, millaista he toivoisivat ruokatyön olevan jatkossa. Vastauksissa nousee esiin selkeä huoli.
– Siellä moni on tuonut esille, ettei toivo yhtä isoa paikkaa jossa olisi vain lämmin ateria. He kokevat menettävänsä silloin pienetkin arjen askareet kuten ruoanlaiton. Siellä moni muistuttaa, että kassista valmistaa ruokaa monelle päivälle. Asialle on tullut täystymäys.

Hävikkiruoka vähentynyt

Kuopiolaisista ruoka-apujärjestöistä kerrotaan, että kauppojen hävikkiruoka on vähentynyt viime vuosina radikaalisti kauppojen alen vuoksi.
Kuopion Ruoka-avussa on toistaiseksi pystytty vastaamaan ihmisten tarpeeseen, mutta lappuja ei silti riitä kaikille.
Petosella toimiva Tukikohta diakoniasta kerrotaan, että liharuoka ei usein riitä kaikille ja jopa leivän suhteen on jouduttu laittamaan välillä rajoituksia.
Linnanpellolla toimivassa Virvatulessa ruoan määrä on myös vähentynyt niin, että yhdistys harkitsee kuljetuskaluston vähentämistä.
Järjestöistä kerrotaan, että asiakkaat ovat suhtautuneet ruoan määrän vähenemiseen ymmärtäväisesti.

Vantaan malli: Yhteinen pöytä

  • Eri puolilla Vantaata voi ruokailla tai saada ruokatarvikkeita ilmaiseksi tai hyvin edullisesti.
  • Vantaalla on myös kokonaan uudenlaista ruoka-avun toimintaa. Yhteinen pöytä -verkostossa ei pelkästään jaeta ruokaa, vaan tarjotaan myös yhteistä tekemistä ja luodaan yhteisöjä.
  • Yhteinen pöytä -verkostoon kuuluu noin kolmekymmentä ruokahävikin lahjoittajaa ja noin neljäkymmentä sitä vastaanottavaa ja jakavaa järjestöä, kaupungin asukastilaa ja seurakuntaa.