Yliopiston rehtori Jukka Mönkkönen: ”Energiaa tuli harrastusten lisäksi purettua kolttosiin”

Vasemmalla Jukka ikuistettuna valokuvaamossa noin 3-4 vuoden iässä. Kuvat: Mönkkösen albumi

Minä lapsena: Jukka Mönkkönen, 59, Itä-Suomen yliopiston rehtori

”Synnyin vuonna 1959 silloin upouudessa KUKSissa, joka on nykyisen KYSin vanhin osa. Oli elokuu ja läheisellä Kotkankallion kesäteatterilla näyteltiin Aapelin Pikku-Pietarin pihaa, jota äitini kuunteli avoimen ikkunan kautta minua viimeisillään odottaessaan.
Asuimme Hatsalankadulla, mutta siitä ajasta minulla on aika vähän muistoja, koska ollessani 4-vuotias perheemme muutti isän työn perässä Ouluun. Sankaripuiston isot puut ja silloisen poliisilaitoksen rännien alle muodostuneet jäiset liukumäet ovat jääneet Hatsalankadulta mieleen, samoin ensimmäinen oma polkupyörä. Oulussa kävin kansakoulun ja oppikoulun. Sieltä palasimme takaisin Kuopioon vuonna 1974.
Lapsuusaika oli hyvin tavallista 60-lukulaisen lapsen elämää. Isän ja äidin lisäksi perheessä meitä oli 4 lasta, joista varsinkin pienemmän veljeni kanssa leikimme samoissa kaveripiireissä. Kiipeiltiin puissa, rakennettiin majoja, leikittiin Zorroa ja Batmania. Toki myös luettiin paljon ja pelattiin erilaisia pelejä, mm. shakkia.
Olin pohjimmiltani kiltti, mutta sosiaalinen ja vilkas lapsi. Energiaa tuli hyvien harrastusten lisäksi purettua kaikenlaisiin kolttosiin ja touhuihin, joita nykymittapuulla voidaan pitää vähän vaarallisinakin. Mutta mukavaa oli ja pääosin ehjin nahoin selvittiin.
Perheeni oli kaupunkilainen keskiluokkainen perhe, jossa sen ajan hengen mukaisesti työntekoa ja koulunkäyntiä pidettiin arvossa. Nykyaikaan verrattuna vanhemmat osallistuivat lastensa rientoihin varsin vähän. Hyvinä muistoina on muun muassa yhteiset automatkat lomien aikaan ja huonoina pakolliset kesäiset marjareissut, jotka olivat mielestäni tosi tylsiä.
Poikavuosina harrastin lähinnä urheilua, lajeista jalkapallo ja jääkiekko olivat tärkeimpiä. Teini-iässä mukaan tulivat kulttuuriharrastukset Kuopion nuorisoteatterissa ja tanssiseura Viäntäjissä. Silloin syttyi myös kiinnostus musiikkiin, josta nyttemmin on tullut itselleni tärkeä harrastus.”

  • Sarjassa tutut savolaiset muistelevat lapsuuttaan.