Kaksi kantaa: Pitäisikö Maaningan lääkäripalvelut keskittää Siilinjärvelle?

Olli-Pekka Ryynäsen mukaan pienet terveysasemat ovat haavoittuvia ja niiden laitteisto on puutteellinen. Kuva: Stiina Väänänen

Olli-Pekka Ryynänen väittää, että maaninkalaisten lääkäripalvelut paranisivat keskittämällä ne Siilinjärvelle. Kari Loponen näkee, että silloin maaninkalaisten elämä vaikeutuisi.

Maaningan pitäjäraadin varapuheenjohtaja, keskustan kaupunginvaltuutettu Kari Loponen sanoo yksiselitteisesti, että Maaningalla on ja tulee olla jatkossakin terveysasema, jossa on sekä lääkäri- että laboratoriopalvelut.
Yleislääketieteen emeritusprofessori ja kokoomuksen kaupunginvaltuutettu Olli-Pekka Ryynänen puolestaan arvioi, että lääkäripalvelujen taso Maaningalla nousee, jos ne keskitetään Siilinjärvelle.
Kaupunkilehti pyysi kahta eri tavoin ajattelevaa perustelemaan kantansa Maaningan terveysasemaan.

Olli-Pekka Ryynänen:

Olen ollut jo paljon ennen tätä Maaningan terveysaseman tapausta sitä mieltä, että Suomessa on liikaa pieniä, haavoittuvia 1–2 lääkärin terveysasemia. Tällaiset yksiköt eivät ole toiminnallisesti ja kustannuksiltaan perusteltuja. Maaningan terveysaseman rakennus on huonossa kunnossa, eikä sen laaja remontti tai uudisrakennus ole kannattava investointi.

Viisainta olisi keskittää Maaningan terveyspalvelut isommalle Siilinjärven terveysasemalle. Tällöin maaninkalaiset saisivat Siilinjärven ja Kuopion yhteistyönä laadukkaat terveysaseman palvelut. Maaningalle jäisivät neuvolat, oppilasterveydenhuolto ja sairaanhoitajan vastaanotto. Lääkärin ja hammaslääkärin vastaanotot siirtyisivät Siilinjärvelle.

Pienillä terveysasemilla laitteisto jäisi niukaksi eikä niiden taso vastaisi nykyisen lääketieteen vaatimuksia. Pieniltä terveysasemilta joudutaan joka tapauksessa lähtemään tutkimuksiin tai hoitoon etäämmälle. Lääkäreiden rekrytoiminen pienille asemille on tullut jatkuvasti vaikeammaksi. Tästä syystä Maaningallakin on jouduttu tekemään kalliita ostopalveluratkaisuja. Pienet asemat ovat haavoittuvia, koska lääkärin poissaolo ajaa toiminnan heti jumiin.

Erityisesti nuoret lääkärit tarvitsevat jatkuvaa vertaistukea. Lääketieteellisen tason ylläpito edellyttää vähintään 4–5 lääkärin asemia. Nuoret lääkärit eivät usein suostu lähtemään pienille asemille. He pelkäävät, että tuen puuttuessa joutuvat liian vaativaan työhön tai toisen lääkärin poissaolo kaksinkertaistaisi aloittelevan lääkärin potilasmäärät. Lisäksi heillä on parisuhteen puolikas, jolle pitäisi löytyä työtä. Asuntoja ei ole vuokrattavissa ja omistusasuntoa ei muuttotappioalueelta haluta.

Pieneltä asemalta ei myöskään pääse koulutuksiin. Moni on erikoistumassa, jolloin koulutusten puute johtaa erikoistumisen jumittumiseen. Monelta nuorelta lääkäriksi opiskelevalta olen kuullut tämän: Jos muuta ei ole tarjolla, niin sitten raksalle tai Prisman kassalle töihin.
Kuopio voisi järjestää Maaningalle Pali-liikennepalvelut, jolloin erityisesti ikäihmisten liikkuminen Siilinjärvelle paranisi.

Kari Loponen:

Pitäjäraati on linkki kaupungin päättäviin elimiin kuin myös päinvastoin. Lisäksi pitäjäraadeilla on lausunto- ja aloiteoikeus alueen palveluista, elinkeinoista ja demokratiasta. Näihin Maaningan pitäjäraati ei ole voinut ottaa kantaa, kun ei ole kysytty eikä pitäjäraati ole ollut edes tietoinen suunnitelluista terveyspalveluiden muutoksista.
Yhdistymissopimuksen mukaan säilytetään asiakaslähtöisyys ja lähipalveluperiaate. Lisäksi sopimuksessa sovitaan, että Maaningan terveysasema jatkaa nykyisessä toimipaikassaan kuntien yhdistymisen jälkeen.
Maaningan terveysasemaa on peruskorjattu 2013–2014 lähes 900 000 eurolla tavoitteena jatkaa toimintaa 20 vuodella. Missä on suunnittelijoiden ja valvojien vastuu sekä myös vuoden 2019 tehtyjen tarkastusten yhteydet vuosiin 2013–2014?

Jos nykyinen terveysasema ei ole toimiva, niin pienillä muutostöillä tiloja on kaupungin omistamissa muissa tiloissa Maaningalla.
Nykyiset Maaningan lääkäri-, hammaslääkäri- ja laboratoriopalvelut ovat toimivia. Palvelut toimivat hyvin ja muutokset vaikeuttaisivat ihmisten päivittäistä arkielämää.
Maaninka kuten muutkin liitoskunta-alueet ovat maaseutualueita ja etäisyydet ovat aivan eri luokkaa kuin kaupungin alueilla. Tärkeää on myös liitoskuntien elinvoimaisuus, sillä palvelujen siirtyessä Siilinjärvelle myös muu asiointi pääosin tapahtuisi siellä. Maaninkalainen palveluyritystoiminta on huolissaan.

Yhteinen Siilinjärven terveysaseman käyttö ei ole sujuvaa, koska maaninkalaisten etäisyys terveyspalveluihin kasvaisi. Kustannuksetkaan eivät pienenisi, koska matkat avustajineen kasvavat. Esitetty Pali-liikenne on mielestäni vain utopiaa, sillä Maaningan kunnan aikana 15 vuoden aikana asiaa tutkittiin ja esitettiin Pali-liikenteen saamista Maaningalle – ei vaan koskaan löytynyt riittävästi perusteluita. Paremmasta lääkärisaatavuudesta Siilinjärvellä ei ole konkreettista näyttöä.

Tästä kaikesta voi vain kysyä, että mitä tässä on oikein takana, mutta jääköön se toistenkin arvailtavaksi. Toivon, että Maaninka ja muutkin liitoskunnat saavat pitää peruspalvelunsa.

Kari Loposen mielestä Maaningan terveysasema toimii hyvin ja se pitää säilyttää Maaningalla. Kuva: Loposen kuva-albumi

Kommentti: Ideologiaa vai laatua?

Ismo Vornanen

Maaningan terveyskeskuksen ratkaisu kytkeytyy sekä ideologiaan että tehokkuusajatteluun. Keskusta kannattaa, että lääkäripalvelut ovat liitoskuntien ytimessä, vaikka pieni yksikkö voisi menettää toimintakykynsä esimerkiksi, jos yksi lääkäri sairastuisi. Palveluiden keskittäminen Siilinjärvelle takaisi paremmat lääkäripalvelut, mutta lääkärimatka pitenisi.
Pali-kuljetuspalvelukaan eivät muuta keskustalaista ajatuksenkulkua. Joka tapauksessa mitä vaativammasta hoidosta on kysymys, sitä enemmän palvelut keskittyvät ja maaseudun ihmisten on pakko matkustaa. Missä kulkee tarpeellisen lähipalvelun ja kohtuullisen matkustamisen raja? Todennäköisesti keskustan lisäksi perussuomalaiset ajanevat lääkäripalveluiden säilyttämistä Maaningalla. Olipa pieni kunta itsenäinen tai liitoskunta palvelut keskittyvät suuriin kuntiin.