Kaksi kantaa: Ovatko lakot uhka kansantaloudelle?

Vesa Koposen mielestä työnantaja ei välttämättä tee mitään työehdoille, jos työntekijäpuolella ei olisi lakkoasetta. Kuva: Ismo Vornanen

JHL:n aluetoimitsija Vesa Koponen puolustaa lakko-oikeutta, Betonimestareiden perustaja Seppo Saarelainen rajoittaisi lakkoilua.

Suomi eroaa naapurimaista Ruotsista ja Norjasta siinä, että poliittinen lakko on meillä sallittu. EK:n mukaan Suomessa 2000-luvulla on ollut 10 kertaa enemmän lakkoja kuin Ruotsissa. Suomessa on myös laittomia lakkoja, joista sanktiot ovat hyvin pienet.
Betonimestareiden perustajajäsen, kuopiolainen Seppo Saarelainen pitää lakkoja uhkana kansantaloudelle. JHL:n aluetoimitsija Vesa Koponen puolestaan muistuttaa, että lakot ovat työntekijäliittojen keino vauhdittaa neuvotteluja.

Seppo Saarelainen:

Vain ammattiliiton ja työnantajaliiton välinen lakko pitäisi olla sallittu, kun tes:n voimassaoloaika päättyy. Kaikki muiden alojen tukilakot, mielenilmaisut sekä poliittiset lakot pitäisi kieltää. Laittomien lakkojen taloudelliset menetykset pitäisi maksattaa vahinkojen aiheuttajilla. Koko yhteiskunta ei saa olla oman edunvalvonnan kohteena kuten muissa Pohjoismaissa. Työrauhavelvoitteen pitäisi sitoa tes:n voimassa ollessa. Kuka tekisi päivityksen sodan jälkeisiin sopimuksiin?

Kiky-riidassa palkansaajapuoli puhuu talkootyön lopettamisesta. Ay-väki unohtaa työnantajan tekemän talkootyön, jäsenmaksujen keräämisen, laskennan ja tilitykset. Työnantajien pitäisi lopettaa tämä ay-liikkeen lakkoapu, rahankeruu. Tällöin jokainen olisi itse maksuvelvollinen liitolleen. Ay-liike ei ole yleishyödyllinen yhteisö, jonka ei tarvitse maksaa veroja. Veroja tulisi valtiolle 300–500 miljoonaa euroa vuodessa. Ay-liike kilpailee markkinoilla ja saa suurimmat asumistuet. Yhteiskunnan rahoilla on rakennettu asuntosijoitustyhtiö Kojamokin, jonka arvo on pörssissä jo 4 miljardia euroa. Ay-liike saa vaurastua ilman rajoitteita! Karsitaan talkootyöt ja verovähennykset pois, niin lähdemme ”tasaviivalta”.

Ay-liikkeellä on enemmän ”varastettua valtaa” kuin Suomen hallituksella ja eduskunnalla. Poliitikot nöyristelevät ay-liikettä. Yrittäjät ovat olleet aina ”metsästäjiä” ja he tuovat riistan leiriin jaettavaksi toisille. Valtion paras tulonhankinta rahoituksiin näyttää olevan velka ja veronkorotus. Näin ay-liitot ja poliitikot tuhoavat Suomea. Minun oikeusopin tunnilla opin, että vahingon aiheuttaja korvaa aiheuttamansa vahingon. Miksi sitä ei tee ay-liike ja poliitikot?
Työttömyysturvan voi rakentaa ilman ammattiliittoja ja vielä halvemmalla. Loimaan kassan, eli YTK:n kautta kuluja tulee 110 euroa vuodessa. Siihen kuuluu myös samanlainen oikeusturva kuin ay-kassoihin. Jokaisen kannattaisi pohtia, kannattaako ay-jäsenmaksua maksaa. Kun et ole ay-liitossa jäsenenä, ja toiset ovat lakossa, niin saat mennä iloisena töihin vapaana liittojen rasitteista. Kenen vastuulla olisi tehdä sodan jälkeisiin työmarkkinasopimuksiin päivitys nykyaikaan?

Vesa Koponen:

Laittomia lakkoja on Suomessa hyvin vähän. Kansalaisten silmissä nämä viikot saattavat tuntua poikkeukselliselta lakkokeväältä. Tämänhetkinen lakkosuma on vain hetkellinen ilmiö, joka johtuu siitä, että työehtosopimukset ovat monella alalla päättyneet. Lakot ovat työntekijäliittojen keino vauhdittaa neuvotteluja. Muutenhan työantajapuoli ei tekisi mitään vanhoille sopimuksille ja työntekijöiden asema jatkuisi entisillä ehdoilla.
Lakko-oikeus perustuu perustuslakiin ja kansainväliseen lainsäädäntöön. Suomessa on lakkoja yhtä paljon kuin Euroopan maissa keskimäärin. Ruotsissa on hyvä sopimusneuvottelujärjestelmä ja siksi naapurimaassa on vähän lakkoja. Myös Suomen sopimusjärjestelmää pitäisi uudistaa.

Nyt taistellaan kiky-tunneista, joiden vuoksi palkankorotusneuvottelut ovat pysähdyksissä. Osa työnantajista ei halua edes neuvotella kiky-tunneista. Esimerkiksi teollisuusliitto ja paperiliitto saivat jo pois kiky-tuntinsa. Asia ei välttämättä ole iso, mutta työntekijäpuoli edellyttää tasavertaista kohtelua kaikissa ammattiryhmissä.
Silloin kun sopimukset ovat voimassa, työntekijäliitot eivät suosittele työtaistelutoimia. Lakon uhka tai lakot ovat merkki, että neuvottelupöydässä on ongelmia. Toisilla aloilla on rajattu lakko-oikeutta, esimerkiksi palomiehillä ja turvallisuusalan ja terveydenhoidon virkamiehillä. Tällaisia ammattiryhmiä on perusteltua tukea tukilakoin.

Työnantajien ay-jäsenmaksuperintä juontaa kauas historiaan, jolloin palkat maksettiin käteisenä tilipusseissa. Kun siirryttiin pankkiaikaan, liitot sopivat keskenään jäsenmaksujen perinnästä. Maksujen perintä on työnantajalle pieni rasite. Ja siirrettiinhän työeläkemaksuja pari vuotta työntekijöiden maksettavaksi, joka oli suora tulonsiirto yrityksille.
Runsaat lakot ovat seurausta siitä, että keskusjärjestöjen keskitetyistä sopimuksista on luovuttu. Nyt liitot käyvät omia sopimusneuvotteluja ja seuraavat neuvotteluissa toisten liittojen neuvottelujen etenemistä. Lakkoherkkyyteen vaikuttavat myös maan hallituksen päätökset. YTK:ta eli Loimaan kassaa ei voi verrata ammattiliittoihin. YTK on työttömyyskassa ja ammattiliitot hoitavat jäsentensä edunvalvontaa laajasti.

Seppo Saarelainen kehottaa työnantajia lopettamaan talkootyön eli jäsenmaksun keräämisen. Kuva: Aake Roininen

Kommentti: Suomen kummajainen

Ismo Vornanen

Suomessa esiintyy poliittisten lakkojen kummajainen. Lakolla halutaan vaikuttaa maan poliittisiin päätöksiin. Poliittista lakkoa ei säädetä laissa, mutta ay-liike vetoaa oikeuttaan YK:n periaatteisiin. Saksassa ja Englannissa poliittiset lakot ovat kiellettyjä, monissa maissa rajoitettuja. Miksi Suomessa sallitaan poliittiset lakot? Kuuluvatko poliittiset päätökset työelämään, kun politiikkaa varten on hallitus ja eduskunta? Jokainen voi esittää poliittiset mielipiteensä vapaa-ajalla.
Suomessa poliisit, upseerit sekä virkasuhteiset opettajat ja lääkärit eivät voi laillisesti osallistua poliittiseen lakkoon. Virkamiehen tulee virka-ajalla olla poliittisesti neutraali. Eikö yksityisellä sektorilla tarvitse olla poliittisesti neutraali? Eihän työpaikoilla sallita uskonnollisten aatteiden julistamista, miksi pitäisi sallia poliittiset mielenilmaukset?