Kannatusta jahtaamassa

Mitä tekevät Minna Reijonen ja muut poliitikot seurakuntavaaleissa?

Tänä viikonloppuna pidetään seurakuntavaalit. Äänestysprosentti jää toivottoman matalaksi kuten aina. Siitä ei totisesti voi seurakuntalaisia syyttää jos vaalikuumeen sijaan mittarissa on alilämpöä.
Jälleen listoilla pönöttää kaikista mahdollisista vaaleista tuttuja kunnan isiä ja äitejä. Osa on niitä, jotka jaksavat vaalista toiseen odottaa, että joko vihdoin tärppää, huomaako kansa kykyni ja ankaran vaalitaistoni.
Sitten on näitä äänikuninkaita ja kuningattaria, jotka ovat vetäneet kuntavaaleissa jättipotteja, mutta vielä pitäisi nyhtää viimeiset uskovaisten mummojen ja pappojen äänet eduskuntavaaleja varten.

Esimerkiksi persujen Minna Reijonen ja vihreiden Veera Willman pohtivat kuumeisesti, poikiiko kuntavaalien menestys parlamentaarikon uran. Mitä he ja muut kiireitään valittavat poliitikot tekevät seurakuntavaaleissa?
Ainoastaan eläkeläispoliitikoilla on hyvä syy kokeilla onneaan seurakuntavaaleissa. Vaalit ovat vanhan ihmisen hoitotakuu. Esityslistojen tavaaminen paksuilla silmälaseilla ehkäisee dementiaa ja muita vanhusten sairauksia.

Äänestäjän pitäisi tietää seurakuntavaaliehdokkaista, että kiinnostaako kirkko heitä edes juhlapyhinä. Ehkä poliitikko turvautuu jonkin sortin Jumalaan hädän hetkellä, esimerkiksi pudotessaan valtuustosta. Jeesukseen uskomista pidetään poliittisissa tapakristillisissä piireissä lahkolaisten touhuna. Vaalikone ei juuri kysele ehdokkaan hengellisyyden perään. Kysymykset ilmastonmuutoksesta ja sosiaalipolitiikasta voitaisiin esittää yhtä hyvin maallisissa vaaleissa.

Voisin lyödä vetoa, että seurakuntavaaleissa on myös puhdasoppisia pakanoita, susia lammasten vaaleissa. Kumpi on lähempänä Jumalaa; totuutta etsivä ateisti vai fariseus-ehdokkaat?
Liberaalikirkolle lienee yhdentekevää keitä sen hallinnossa istuu. Kunhan vain mahdollisimman monta kansanedustajaa puolustaisi Arkadianmäellä kirkon etuja. Kirkkohan on valtion kirkko, joka tarvitsee katedraaleja, seurakuntakeskuksia, virkoja ja verotusoikeutta.

Arvaan, että moni pohtii, mikä kukin on arvioimaan toisen Jumala-suhdetta ja ehdokkaiden motiiveja. Sitä voi ainakin arvioida, että taistelua puolueen sisällä ja muita puolueita vastaan on harvinaisen vaikeaa sovittaa yhteen Raamatun oppien kanssa.