Kätilön työt vaihtuivat konehuoltamoyrittäjyyteen

Anne Pitkänen nauttii yrittäjyydestä miesvaltaisella alalla. Päivissä on äksöniä ihan niin paljon kuin haluaa järjestää. Kuva: Sanna-Liisa Kiiskinen

”Mieheni pyysi, voisinko yhtenä päivänä viikossa tehdä hänen yrityksessään töitä. Ja siitä se alkoi”, kertoo Anne Pitkänen.

Muuruveteläiselle Anne Pitkäselle koulunkäynti oli helppoa.
Kokeista tuli kymppejä ja tulevaisuuden suunnitelmat olivat ihan auki. Välillä mielessä vilahteli oikeustieteellinen. Suunta kuitenkin muuttui, kun hän kuuli hyvän ystävänsä kätilöopinnoista. Siitä hetkestä ammatinvalinta oli selvä, hän halusi kätilöksi.

Kätilön työssä yhdistyivät juuri ne asiat, joita Anne työssä arvostaa, mutta lopulta hän löysikin itsensä yrittäjänä alalta, johon kätilöopinnot eivät ihan riitä.
– Minulla on ollut kova hoivavietti lapsesta saakka. Kun kuuntelin ystäväni kätilöopintoja, niin suunta oli erittäin selvä: Itsenäinen työ ja riittävästi vastuuta. Mietin jopa lukion keskeyttämistä, mutta sinnittelin viimeiset kaksi vuotta. Hain ja pääsin ensimmäisellä yrittämällä. Muistan, kun katsoin opiskeluaikoinani junan ikkunasta KYSille ja ajattelin, että tuolla minä olen joskus töissä.

Anne nautti kätilön työstä ja hienosta työyhteisöstä, jossa hurtti huumori auttoi jaksamaan. Työ sinällään oli palkitsevaa ja mukavaa, mutta toimeenpanevalle kehittäjälle se ei enää riittänyt.
– Kätilö on naisen hoitotyön moniosaaja. Vaikka työ oli haasteellista, monipuolista ja itsenäistä, aika nopeasti minulle kuitenkin selvisi, etten jää eläkkeelle kätilön työstä.

Monien vaiheiden jälkeen tuli vastaan iso elämänmuutos. Syntyi kaksi lasta lähes vuoden sisällä, aviopuoliso aloitti oman yrittäjätaipaleensa ja Anne pyöritti hektistä arkea kotona. Se johti hänet kokonaan uudelle uralle.
– Minä kahden vaippaikäisen kanssa kotona isoimpana tavoitteena saada nukkua edes muutama kymmenen minuuttia pötköön ja mies yrittäjänä tekemässä pitkää päivää. Aika nopeasti oivalsin, että vuorotyö on mahdoton yhtälö tässä kuviossa. Sitten mieheni Petteri pyysi, voisinko yhtenä päivänä viikossa tehdä hänen yrityksessään töitä. Suosituin heti, ajattelin, että ihan mitä vaan, kunhan pääsen kotiympyröistä hetkeksi hengähtämään, Anne muistelee.

Tällä hetkellä Anne on osakas ja yrittäjä itsekin miesvaltaisella alalla, maatalouskoneita korjaavassa Agrihuolto Pitkäsessä. Kätilön työt ovat muuttuneet toisenlaiseen maailmaan.
– Tässä työssä ei ole tyypillistä työpäivää. Tänään esimerkiksi laskutuksen ja takuuasioiden lisäksi olen suunnitellut mainontaa, ottanut kantaa työnjohdollisiin asioihin ja yrittänyt rekrytoida meille uusia työntekijöitä. Siinä onkin haastetta, sillä Suomessa ei juuri kouluteta tämän alan tekijöitä enää. Itse täytyy kouluttaa, vaikka ollaan hiton tärkeä lenkki maatalousyrittäjien ketjussa. Toimenkuva on siis hyvin moninainen. Välillä pesen käteni ja naamani ja kohta olen jossain palaverissa neuvottelemassa.

Yrittäjyydessä on yhtäläisyyksiäkin entiseen elämään. Toiminta, kiire ja päätöksenteko motivoivat Annea eniten.
–  Oma henkinen paikkani kätilötyössä oli synnytyssali, sen akuuttius ja äksoni. Myös yrittäjänä äksöniä on ihan niin paljon kuin haluaa järjestää. Edessä on loputon to do -lista. Siedän ilmeisesti aika hyvin stressiä, kun tässä vielä olen. Minä alan elää, kun alkaa olla riittävästi paineita.Itsellä on kaikki avaimet tehdä päätöksiä. Siitä nautin. En ole koskaan ollut ovi kiinni ja huolet pois -ihminen. Mietin paljon vapaa-ajalla asioita. Näen epäkohdat, joita haluan muuttaa.
– En tiennyt lähtiessäni, mihin tämä polku johtaa. Päivääkään en kadu, että olen lukenut kätilöksi. Vielä osaisin lapsen päästää maailmaan, päinvastoin kuin maatalousmasiinoita en opi – enkä opettelekaan – koskaan korjaamaan, Anne sanoo.