Kaupunginjohdon roolit hankkeissa

Kaupunginjohtaja Yrjö Nikkilä piti kaudellaan 1932-1962 huolta veroäyrin pysymisestä kahdessatoista pennissä eikä näin ollen suosinut suurten ja välttämätömien hankkeiden toteuttamista. Nikkilän jälkeen kaupungille jäikin mittava rakentamisvelka niin koulu- kuin kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluista. Kaupunkilaiset vaativat kunnollista teatteritaloa, uima- ja urheiluhalleja ja uusia kouluja.

Eino Luukkonen käynnisti heti teatteritalon suunnittelun. Teatteri saikin uudet modernit tilat ja evakko ammattikoululta loppui.

Kuopiossa oli valtuustossa urheilu- ja kulttuuripuolueet. Viimeksi mainitun vaatimuksesta kaupunginjohtaja aloitti myös uuden kirjastotalon suunnittelun. Talo valmistui 1966. Kulttuurin hyväksi Luukkonen halusi näyttävän tapahtuman ja kapellimestari Siimeksen kanssa luotiin Kuopio Tanssii ja Soi -viikko vuonna 1970. Urheilupuoluelle Luukkonen käynnisti uimahallin suunnittelun Se valmistui 1969. Puijo oli myös tärkeä kaupunginjohtajalle. Hän käynnisti pohjoismaisen arkkitehtuurikilpailun urheilualueen kehittämiseksi.

Olavi J. Oksan kaudella valmistui ensimmäinen laajenettu voimistelusali Saarijärven koululle joka mahdollisti lentopallon sarjaottelut katsomoineen.

Juhani Koskinen jo sosiaalisena apulaiskaupunginjohtajana oli aktiivinen sektoreitensa kehittämisessä. Musiikkikeskuksen toteuttamisessa Koskisen rooli oli keskeisin. Koskinen toimi myös KuPSin puheenjohtajana ja käynnisti palloiluhallin hankkeen suunnittelun. Se toteutui vasta monien vaiheiden jälkeen nykyiselle paikalleen 1990-luvun alussa.

Kaupunginjohtajana hän käynnisti Puijon MM-kisat 2001 hankkeen. Hankkeen taustalla oli myös silloinen apulaiskaupunginjohtaja Åke Ågren. Hän halusi profiilin Kuopion liikuntapaikkojen kehittämisestä. Kaikkiiin lajeihin ei tarvittaisi maailmanmestaruustason suorituspaikkoja. Lajien pyramidi laadittiin ja todettiin Puijon olevan talviurheilussa ykkönen. Tuolloin myös menestys ko. lajeissa oli suorastaan loistava.

Kauko Heuru tullessaan kaupunginjohtajaksi totesi Kuopion olevan liian leppeä verrattuna dynaamisiin kilpailijoihinsa. Puijon saaminen kansainväliseen näkyvyyteen oli yksi parannus. Hän uhrautui Puijon mäkihankkeen toteuttamisessa näkyvästi ja sai sen toteutetuksi. Toinen Heurun tavoite oli se, että saneeratulle matkustajasatamalle saataisiin merkittävä tapahtuma. Viinijuhlien järjestäminen oli yksi Heurun mielisaavutuksista.

Kari Häkämies lyhyellä virkakaudellaan esitti selvitettäväksi vielä kerran Väinölänniemen sopivuuden jalkapallon pääpaikaksi. Vapaa-aikapalvelujen suunnitelmassa selvitys oli tehty jo aiemmin. Uudessa selvityksesä tultiin samaan tulokseen,että mikäli kansainvälisten pelien mitoitukset täytävä kenttä katsomoineen sovitetaan Vänärille, jouduttaisiin mm. mittaviin maansiirtotöihin ja siirtämään rantatie pitkälti uimalan suuntaan. Keskuskenttä sopisi paremmin. Jukka Pulkkinen toimi apulaiskaupunginjohtajana ja kaupunginjohtana Häkämiehen ollessa ministerinä. Hän on ollut myös mukana seuratoiminnassa KalPassa. Hänen rooli on ollut pääasiassa asiantuntija-esittelijänä asioiden eteenpäin viennissä. Mm. Kuntolaakso ja Puijo-hankkeita on valmisteltu hänen toimikaudellaan.Petteri Paronen valmisteli jo aloitettuja suurhankkeita eteenpäin.

Kaupunginjohtajilla oli myös suuri rooli hankkeiden rahoituksen lobbaamisella lähinnä ministeriöihin päin.

 

Kirjoittaja on yhteiskuntatieteiden maisteri ja eläkkeellä oleva kaupunkisuunnittelija.