Keskuskentälle ulkoilmateatteri

Palkitseeko kaupunki vihdoin Kuopion suurimman urheilumuotonsa?

Kun Kokkola sai Veikkausliigajoukkueen, valtuusto päätti heti ilman soraääniä uudesta katsomosta ja valoista. Valtuuston puheenvuoroissa kiiteltiin seuraa ja sen tuomia hyötyjä Kokkolan kaupungille. Kuopiossa jalkapallohankkeet eivät etene yhtä sujuvasti, vaikka jalkapallo on Kuopion ja Suomen suurin urheilumuoto. Kuopiossa on noin 3500 ja Suomessa 140 000 lisenssipelaajaa eli puolet enemmän kuin jääkiekkoilijoita.

Vertailu kuuluu päätöksentekoon. Teatterin saneeraukseen investoitiin noin 30 miljoonaa euroa. Kuopiolaiset ovat ihan aiheesta ylpeitä teatteristaan. Teatterin katsojamäärät ovat kuitenkin huomattavasti pienempiä kuin palloilun valtalajeissa. Kaupunki maksaa vielä teatterin ja orkesterin palkat. Veikkauksen avustuksiakin jaetaan kulttuuriin ja taiteeseen enemmän kuin urheiluun. Veikkaus pelinä tulee kuitenkin urheilun piiristä.

Suuret palloilulajit ovat rinnastettavissa teatteriin. Ei ihme, että teatterimies Pekka Laasonen viihtyy palloilukatsomoissa. KuPS ja KalPa ovat myös Itä-Suomen suurimmat tapahtumajärjestäjät. Lisäksi ne pyörittävät tuhansien nuorten kansanterveysrulettia. Olosuhteet ja kansainväliset pelitapahtumat vaikuttavat nuorten haluun liikkua suosituissa palloilulajeissa. Jalkapallohankkeet joutuvat aina myrskyn silmään, toisin kuin jäähallihankkeet. Ei riitä, että Ari Lahti on lappanut kaupungin näkyvyyden eteen miljoonia, pitänyt KuPSin europeleissä ja mitalikannassa. Hän on ollut valmis rahoittamaan tapahtuma-areenaa sekä omistajana että vuokralaisena. Lahti on joidenkin silmissä paha bisnesmies, vaikka mies on lisännyt toimillaan rutkasti Kuopion vetovoimaa.

Johtavana suomalaisena kaupunkina Kuopiolla on rohkea investointiohjelma. Jos investointeja pitää priorisoida liikuntapuolella, järjestys on mielestäni selvä. Puijolle on nousemassa Areena, joka parantaa sisäpallopelien olosuhteita ja on lähellä Savilahden oppilaitoksia. Jos jokin liikuntahanke pitää siirtää, on se Neulamäen luolaston sisäurheilutila. Tapahtuma-areena nostaisi Keskuskentän käyttöastetta ja yleisömääriä. Miten kävisi KalPan yleisömäärille, jos katsojien kasvoja piiskaisivat sade ja tuuli? Erätauoilla ei olisi lämmittelypaikkaa tai ravintolamaailmaa.
Tulevana maanantaina kaupunginvaltuusto käsittelee 600 000 euron tapahtuma-areenan suunnittelurahan myöntämistä ja odotettavissa on railakas keskustelu.