Kirkko ei pelkää tieteen faktoja

Piispa Jari Jolkkonen juontaa TV1:ssä ensi keväänä nykyihmistä puhuttelevan Franciscus Assisilaisen tarinan. Kuva: Ismo Vornanen

Kuopion hiippakunnan piispa Jari Jolkkonen: ”Tieteen ulkopuolelle jää kysymyksiä, joihin ihmiset huutavat vastauksia.”

Suomen piispat laativat hiljakkoin 50-sivuista kirjoitelman tieteen ja kristinuskon suhteesta Jumalan luomakunnassa. Kirjoitelman otsikko ”Tieteiden lahja” tiivistää piispojen ajatuksenkulun.
Kuopion hiippakunnan piispa Jari Jolkkonen ei koe uhkana sitä, että tiede voisi romuttaa kirkon pääviestin Jumalan valtakunnasta. Piispa pitää esimerkiksi solujen ja atomien toimintaa tai muuttolintujen suunnistustaitoa ihmeellisinä luomistyön osoituksina.

Piispan mukaan kirkon tulee ottaa huomioon nykytieteen tulokset, kun se arvioi vanhoista maailmankuvista perityviä traditioita.
– Mitä enemmän perehdyn luonnontieteisiin, sitä enemmän luonnon ja fysiikan lainalaisuudet sekä kosmoksen täydellinen järjestys viittaavat suunnitteluun. Vaikuttaa, että maailmankaikkeus ei ole voinut syntyä vahingossa. Kyllä kirkon on kestettävä tieteellinen totuus, vaikka jotkut uskomukset voisivat horjua. Kristikunnan enemmistö hyväksyy esimerkiksi evoluutioteorian, linjaa Jolkkonen.

Piispa muistuttaa, että tieteen rajatun boksin ulkopuolelle jää paljon kysymyksiä, joihin ihmiset suorastaan huutavat vastauksia: Miksi olemme olemassa? Mikä on kaiken ja oman elämän tarkoitus? Miten elän oikein? Miten selviän kärsimyksen ja pahan kanssa? Mitä tapahtuu kuoleman jälkeen?
– Ihminen haluaa isomman kuvan elämästä kuin mitä itseään korjaava tiede tarjoaa. Pyhät kirjoitukset, hengellisen tradition viisaus ja pyhimykset voivat välittää vastauksia ja opastaa ihmisiä hengellisiin päämääriin.

Maailmalaajuiset haasteet, kuten ilmastonmuutos, pakolaisuus ja teknologian synnyttämät uhkat eivät ratkea pelkkien poliittisten koneistojen ja tiedon avulla. Uskonnon juurruttamat arvot tekevät maailmasta turvallisemman paikan. Ne pyrkivät uudistamaan ihmisen käyttäytymistä itsekkyydestä lähimmäisen hyväksi tehtäväksi työksi. Uskonnot ovat globaaleja mielipidevaikuttajia.
– Ekumenia on minulle rakas aihe ja voimavara. Tein ekumeniasta väitöskirjan. Kristillisen kirkon pitää kunnioittaa ja oppia muiden uskontojen tekemistä hyvistä töistä. Tieteet, uskonnot ja kirkot ovat tarpeettomasti pysytelleet omissa kuppikunnissaan.

Teologia yliopistollisena aineena on eri asia kuin uskonnon käytännön menot. Jolkkonen kehottaa, että teologien pitää olla varovaisia esittäessään ajatuksia Raamatun pohjalta esimerkiksi luonnontieteissä tutkituista ilmiöistä.
– Kirkko tunnustaa sekä tieteen itsenäisyyden että teologian avoimuuden tieteen tuloksille. Hedelmällisintä on tieteen ja kirkon vuoropuhelu. Esimerkiksi luonnonfilosofit Galileo Galilei ja Isaac Newton pitivät luonnontiedettä keinona tutkia Jumalan suurta suunnitelmaa.

Raamatun tulkintojen sekä tieteellisen tiedon ohella ihmisten oppaina toimivat piispan mukaan henkisesti edistyneet pyhimykset. Piispa Jolkkonen pitää 800 vuotta sitten elänyttä piispa Franciscusta nykypäivän ihmiselle hyödyllisenä esikuvana.
– Jo Franciscus arvosteli niitä, jotka pitivät luomakuntaa pelkkänä kulutuksen välineenä. Hän kyseenalaisti esimerkillään ”raha tuo onnea” -dogmin.

Jolkkonen kävi piispa Franciscuksen syntysijoilla Italiassa jo opiskeluaikoina. Tuolloin piispa harkitsi vakavasti muuttamista fransiskaanien luostariin.
– Luostarihaaveet katkesivat, kun perustin perheen. Kun myöhemmin kävin Franciscuksen kotikaupungissa Assisissa, taksinkuljettaja kertoi, että kaupungissa käy kolme miljoonaa matkailijaa vuodessa tutustuakseen tuon köyhän miehen sanomaan.

Franciscuksesta TV-dokumentti ensi keväänä – juontajana Jolkkonen

TV1:n ohjelmassa keväällä 2020 piispa Jari Jolkkonen juontaa dokumentin keskiaikaisesta pyhimyksestä Franciscuksesta.
Franciscuksen tunnetuin kirjoitus, Aurinkolaulu ylistää luomakuntaa ja on kuin vastaus ilmastomuutoksen kanssa kipuilevalle ihmiskunnalle.

Franciscus oli vihreä arvoiltaan. Hänen elämäntyössään korostui myötätunto köyhiä ja sairaita kohtaan. Assisin pyhimys oli leikkimielinen persoona, radikaali kirkon uudistaja, ja kirkkoruhtinasmaisen pönötyksen kyseenalaistaja. Franciscuksen viesti haastaa nykypäivän ihmisen mammonan palvonnan.
– Hän uskoi, että elämä ilman omaisuutta on vapaampaa ja aidompaa kuin omaisuuden tavoittelu. Franciscus puhuttelee tänä päivänä ihmistä, joka perustaa onnensa kulutusjuhliin ja ulkoisiin onnen lähteisiin. Hän on vaikuttava esimerkki nykyihmiselle, jonka on maapallon rajallisten resurssien vuoksi opittava tyytymään vähempään esimerkiksi ilmastomuutoksen vuoksi, pohtii Jolkkonen.

Tarina etenee luksuselämästä hengelliseen havahtumiseen. Franciscus kasvoi varakkaassa bisnes-perheessä. Hän vietti nuoruudessaan aikakautensa bilehileen elämää. Kauppiaan poika tajusi jo nuorukaisena sisimmässään ihmisten hädän. Hän ryhtyi auttamaan kerjäläisiä ja sairaita toisin kuin pinnalliset toverinsa ja oma rikas kauppiasisänsä.

Kärsimykset jalostivat Franciscuksen sielua. Hän joutui vuodeksi sotavankeuteen. Ankeissa oloissa Jumala kosketti miestä syvästi, mikä näkyi ilona vankeudessa. Lopulta Franciscuksesta tuli meditoiva ja askeettinen pyhimys. Pyhimys luopui perinnöstään, omaisuudestaan ja jopa vaatteistaan.

Legenda jätti useita viestejä jälkipolville, esimerkiksi sen, että luomakunta oli tarkoitettu myös eläimille. Franciscus saattoi ostaa vangittuja kyyhkysiä ja päästää ne vapaaksi. Kerrotaan, että hän siirsi poluilta toukkia syrjään turvaan ihmisten jalkojen alta. Franciscus on kristillisessä perinteessä esikuva, jollaisia aasialaisperäisissä maailman uskonnoissa kutsutaan valaistuneiksi opettajiksi.

Piispojen linjaus tieteestä

  • Kristillinen teologia on avoimessa dialogissa muiden tieteen alojen tuloksille.
  • Teologia hyväksyy tieteen itsenäisen aseman luomakunnan selittämisessä.
  • Tiede, tekniikka ja uskonnot voivat yhdessä ratkaista globaaleja ongelmia kuten ilmastomuutosta.
  • Tieteellä on rajansa perimmäisten kysymysten äärellä. Tiede ei voi korvata kristinuskon tarjoamia vastauksia maailman jumalallisesta arvosta ja järjestyksestä.