Kuopio aikoo maksaa palkkaa poliitikoille

Antti Kivelä (edessä) pyörittää kaupunginhallituksen puikkoja lääkärityönsä rinnalla. Tuleeko ensi valtuustokaudella hallituksen puheenjohtajan pesti kokopäiväiseksi työksi? Kuva: Juha Poutanen

Kaupunkilehden tietojen mukaan työryhmä suunnittelee päätoimista hallituksen puheenjohtajaa ja sivutoimisia lautakuntien puheenjohtajia.

Viime syksynä (19.8.) Kuopion kaupunginhallitus asetti työryhmän, jonka oli määrä uudistaa kaupungin johtamisjärjestelmää. Työryhmä on käsitellyt johtavien poliitikkojen sekä valtuuston, hallituksen ja lautakuntien välisiä toimivaltasuhteita. Uudistukset tulisivat voimaan seuraavan valtuustokauden alussa vuonna 2021.
Työryhmä on käynnistänyt työnsä ja ryhmään kuuluvat valtuuston ja kaupunginhallituksen valtuustoryhmien puheenjohtajat sekä puolueiden kunnallisjärjestöjen edustajat. Työryhmä tekee esityksen hallitukselle ja valtuustolle ilmeisesti jo tänä keväänä.

Kaupunkilehden saamien tietojen mukaan ryhmä on keskustellut keskeisten puheenjohtajien tehtävien muuttamisesta sivutoimiseksi tai päätoimiseksi. Eniten jäsenistön keskuudessa näyttäisi olevan kannatusta hallituksen puheenjohtajan tehtävän muuttamisesta kokopäivätoimiseksi työksi.
Työryhmän kaavailemassa mallissa ei kuitenkaan olisi kyse pormestarimallista, koska puheenjohtajan rinnalla työskentelisi edelleen kaupunginjohtaja. Pakettiin voisi kuulua alustavien tietojen mukaan valtuuston, lautakuntien puheenjohtajien ja hallituksen varapuheenjohtajien osa-aikaisuus.

Työryhmän jäsenet eivät tässä vaiheessa halua antaa omalla nimellä lausuntoja johtamisjärjestelmän linjauksista. Kaupunkilehden haastattelemissa kuopiolaisvaltuutetuissa heräsi kuitenkin useita kysymyksiä, joita he aikovat esittää, kun asia tulee ryhmän käsittelyyn: Miten ihmiset reagoivat siihen, että kaupungin henkilöstö on joutunut yt-prosessiin ja samalla lisätään palkallista väkeä hallintoon? Heikentyykö valtuuston valta, jos osa-aikaisuudella tai päätoimisuudella lisätään johtavien poliitikkojen valtaa?

Eräs valtuutettu muistutti, että valtuuston kokoukset ovat vähentyneet samalla, kun hallituksen ja lautakuntien työmäärä ja valta on viime vuosina kasvanut. Rivivaltuutettuja näyttää huolestuttavan, jos puheenjohtajien valta korostuu liiaksi ja puheenjohtajat alkavat linjata, miten rivivaltuutettujen tulee äänestää.
– Mitä merkitystä on enää 59 valtuutetulla, jos päätökset oikeasti tehdään muualla ja valtuutetuilla ei käytännössä ole mitään vaikutusmahdollisuuksia, pohtii eräs valtuutettu.

Toinen valtuutettu pohdiskeli, lisääkö osa-aikaisuus ja päätoimisuus poliitikon sotkeutumista entistä syvemmälle valmisteluun.
– Onko tällöin vaarana, että operatiivinen ja poliittinen taso sotkeutuu ja perinteinen poliittinen valvonta rapautuu, kysyy päättäjä.
Kaupunkilehden soittokierroksen perusteella kriittisiä äänenpainoja on tulossa ainakin vasemmistoryhmistä.