Kuopio tarvitsee poliitikon polun

Kuopio hävisi Fimean. Myös Itärata on sivuraiteilla. Kuopiossa pulaa edunvalvojista.

Professori Riitta Ahonen voisi kirjoittaa kirjan 10 vuoden ikäisestä Fimeasta ja siitä miten etelän mafia murskasi Kuopion surkean edunvalvonnan. Ahosella on kilokaupalla kirjahyllyssään dokumentteja pääkaupunkiseudun virka- ja poliittisen koneiston Fimea- juonista. Olkoot virkamiesvallasta esimerkki lokakuun alussa STM:n kansliapäällikkönä aloittava Kirsi Varhila. Toinen pääsyyllinen oli Fimean ex-ylijohtaja, marionetin roolissa ollut Sinikka Rajaniemi.

Etelän poliitikot pystyivät tavalla tai toisella kiristämään, että aluepolitiikalla elämöivä pääministeripuolue keskusta ja perussuomalaiset myöntyivät vedätykseen. Joensuussakin on oma ”Fimeansa”. Metsäntutkimuslaitoksen (Metla) Joensuun yksikön valta organisoitiin Helsinkiin. Joensuusta olisi tullut metsäosaamisen keskus aivan samalla tavalla kuin Kuopioon olisi poliittisella saatu lääkealan keskus. Joensuulla on sentään poliittista voimaa ja oma ministeri Krista Mikkonen (vihr.) ja edellisessä hallituksessa Anu Vehviläinen (kesk.). Karjalaiset osaavat äänestää omiaan ja maakuntalehti Karjalainen kannustaa vaalikarjaa.

Tamperelainen liikenneministeri Sanna Marin pisti ensi töikseen vauhtia kotikaupunkinsa ja Turun nopeisiin ratayhteyksiin Helsinkiin. Hankeyhtiöt syntyvät vetävillä ”Turun tunnin juna” ja ”Suomi-rata” -nimikkeillä. Hallituksen budjettiriihessä käsitellään ratojen Seinäjoki-Vaasa, Tampere-Jyväskylä ja Tampere-Pori -ratayhteyksien nopeuttamista. Itärata on ”selvityksessä”. Fimeaakin selvitettiin monta kertaa, kunnes ministeri Liisa Hyssälän päätöksestä toteutuivat vain rippeet Kuopiossa.

Kuopiota edustaa valtakunnan politiikassa demareiden Tuula Väätäinen (64), kokoomuksen Marko Kilpi (50) ja perussuomalaisten Minna Reijonen (47). Mikäpä mahtaa olla tulevaisuudessa Väätäisen, ensikertalaisten poliisi Kilven ja farmaseutti Reijosen arvo puolueiden ministeripörssissä? Itäsuomalainen yhteistyö on kiva termi, jota hehkutellaan maakuntaliitoissa. Toki sitäkin tarvitaan, mutta isoilla kaupungeilla on myös erityistarpeita ja ne tarvitsevat vaikuttajan valtakunnan sarjaan. Kuopiolaiset voisivat tutkia vakavasti myös omaa äänestyskäyttäytymistään. Entä osaavatko kaupungin kunnallisjärjestöt rakentaa poliitikoilleen polkua valtakunnalliseksi vaikuttajaksi?

Kirjoittaja on vapaa toimittaja.