Kuopiolaisesta lääkärikeskuksesta tehty selvityspyyntöjä AVI:lle

Lääkäri Ville Pöntynen kertoo, miten kollegat ovat tehneet selvityspyyntöjä AVI:lle: ”Lääketieteessä ei suvaita, jos potilasta hoidetaan eri tavalla, vaikka tulokset olisivat hyviä.”

Lääkärikeskus Lupaus on hoitanut potilaita eri tavalla kuin monet muut. Nyt se joutuu tekemään selvityksiä AVI:lle ja Valviralle menetelmistään.

Kuopiolaisen Lääkärikeskus Lupauksen vastaava yleislääkäri ja toimitusjohtaja Ville Pöntynen väittää, että yritys on joutunut toisten lääkäreiden silmätikuksi, koska heidän menetelmänsä eroavat erityisesti julkisen terveydenhuollon hoitokäytännöistä.

Lupaus on saanut pari kertaa viranomaistiedusteluja. Viimeksi tämän vuoden tammikuussa se sai aluehallintovirasto AVI:lta selvityspyynnön.

Miksei tutkittu Varkaudessa?

AVI pyysi Lupausta luovuttamaan erään osa-aikaisen lääkärin asiakkaiden potilastiedot. Erikoiseksi tilanteen tekee se, että ilmianto koski kilpirauhashoitoja, jolloin kyseinen lääkäri ei edes työskennellyt Lupauksessa, vaan toisen työnantajan palveluksessa Varkaudessa.

– Miksi asiaa ei tutkittu Varkaudessa, kun vielä ilmiannon tehnyt lääkäri ja hänen kollegansa työskentelivät samassa yksikössä? Miten tapaus liittyy minuun tai Lupaukseen, kysyy Pöntynen.

Pöntysen mukaan kukaan ei tunnu tietävän, kenestä kolmesta potilaasta on kysymys ja missä heitä on hoidettu ja onko heitä edes olemassa, koska AVI ei pyytänyt ilmiantajalta edes potilaiden tietoja.

Pyynnön teki kollega

Pöntynen pitää selvityspyyntöä vakavana, koska kilpirauhashoitojen vuoksi muutamilta lääkäreiltä Suomessa on jo rajoitettu ammattioikeuksia.

– Kaikissa tapauksissa selvityspyyntöaloitteen on aina tehnyt joku kollega. Ei koskaan potilas. Nyt myös me olemme saaneet AVI:lta selvityspyynnön. Tällaiset selvityspyynnöt ovat paitsi erittäin työllistäviä myös vakavia, koska AVI:sta tiedot menevät Valviraan. Valvira voi rajoittaa lääkärin oikeutta harjoittaa ammattiaan.

Selvitys potilaista

Pöntysen ja AVI:n aluehallintoylilääkärin välisissä puhelinkeskusteluissa on käynyt ilmi, että AVI:lla itsellään ei ole potilastietoja, mihin he selvityspyyntönsä perustavat.

– Aluehallintoylilääkäri on kääntänyt asian potilasturvallisuuden epäilyksi, minkä vuoksi heidän ei tarvitse ilmoittaa potilaiden nimiä. Omien selvityksiemme mukaan osa-aikaisella lääkärillä ei ole käynyt Lupauksessa lainkaan varkautelaisia potilaita, joille olisi aloitettu kilpirauhaslääkitys.

– Mitä järkeä on siinä, että minun pitää laatia vastaus tuntemattomien potilaiden hoidosta ilman sairauskertomustietoja.

Itä-Suomen AVI:sta on Pöntysen mukaan myönnetty, että Lupaus on ainoa yksikkö, johon selvityspyyntö kohdistui. Pöntynen pitää AVI:n toimintaa puolueellisena ja asenteellisena.

– En voi ymmärtää AVI:n toimintaa. Kyse ei ole potilasturvallisuudesta vaan turhasta työllistämisestä.

Funktionaalista lääketiedettä

Pöntynen epäilee, että selvityspyynnön taustalla vaikuttaa se, että Lupaus käyttää koululääketieteen tukena funktionaalisen lääketieteen oppeja. Funktionaalinen lääketiede keskittyy sairauksien ehkäisyyn muun muassa ruokavalion ja ravitsemuksen avulla.

– Hoidoissamme selvitellään perusteellisesti ensin, mistä oireet johtuvat. Käytämme tavanomaista enemmän laboratoriotutkimuksia diagnosoinnissa. Lääkehoito ei ole meillä ensisijainen, jos muita keinoja on käytettävissä.

Selvityspyyntöön liittyy epäily turhaan aloitetuista lääkehoidoista.

– Silloin, kun tiedämme lääkkeen auttavan, aloitamme sen, vaikka se aiheuttaisi meille ongelmia viranomaisten kanssa. Yleensä meidän potilaillamme lääkkeiden käyttö vähenee ja myös oireet.

Tiede ei ole uskonto

Toimitusjohtaja uskoo, että lääketieteen käytännöt muuttuvat, kun terveydenhuollossa aletaan ymmärtää, että sairauksiin vaikuttavat yhtä aikaa monet tekijät.

– Yksittäisen potilaan parasta ei voi selvittää kaksoissokkotutkimuksin. Lääkärin työtä tulee tehdä myös potilaspalautteen avulla. Tutkimuksia toki tarvitaan, kunhan niiden laatu on riittävän hyvä. Tiede on jollekin uskonto, joka korvaa itsenäisen ajattelun.

Pöntynen on valmis esittämään julkisesti nähtäväksi AVI:lle ja Valviralle kirjoittamansa selvitykset, jotta jokainen voi arvioida, onko ilmiantajien, AVI:n ja Valviran toiminta potilaiden ja veronmaksajien edun mukaista.

Potilasturvallisuus perusteena

Aluehallintoylilääkäri Tuula Tarkiainen sanoo, että valvontakynnys ylittyy silloin, kun he arvioivat potilasturvallisuuden vaarantuvan.

– Terveydenhuollon ammattilaisen toiminnan selvityksessä pyydetään tiedot hänen työpaikastaan. Niin olemme toimineet tässäkin asiassa.

Tarkiaisen mukaan terveydenhuollon ammattilaisen arvioinnin perusteena ovat yleisesti hyväksytyt lääketieteelliset hoitokäytännöt ja tutkimukset.

 

Kiistaa hoidoista ja funktionaalisesta lääketieteestä

Kiista kilpirauhassairauden lääkehoidosta sekä funktionaalisesta lääketieteestä on käynyt kuumana vuosia. Kiistaa on aiheuttanut muun muassa T3-hormonin käyttö. Kilpirauhaspotilaat ovat perustaneet jopa oman potilasyhdistyksen T3-hormonihoidon tueksi.

Tämän hoidon vuoksi Valvira on rajoittanut joidenkin lääkäreiden ammattioikeuksia ja potilasasiakirjoja on takavarikoitu. Menetelmää käyttävät lääkärit pitävät valvontaviranomaisten toimintaa ajojahtina. Kiistoja on edennyt korkeimpaan hallinto-oikeuteen, jossa on sekä kumottu että hyväksytty Valviran päätöksiä rajoittaa lääkärien oikeuksia.

Myös funktionaalisesta lääketieteestä väitellään Suomessa. Suomen Lääkäriliitto suhtautuu siihen epäillen ja näkee toiminnassa bisneksen ja vaihtoehtohoitojen merkkejä.

Potilaan on vaikea erottaa, onko kyse vaihtoehtohoidosta, jos lääkäri tarjoaa esimerkiksi väsymykseen vitamiini- tai ravitsemusohjeita ja perustelee valinnat laboratoriokokeilla. Oikeuden päätösten, useiden artikkeleiden ja Valviran tiedotteiden perusteella näille kysymyksille ei ole lopullisia vastauksia.