”Kuopiosta olisi voinut tulla lääkealan keskus”

Professori Riitta Ahonen oli keskeisesti mukana Fimean valmistelussa.

Fimea täyttää 10 vuotta: Professori Riitta Ahonen on nähnyt läheltä, miten virkamiehet tekivät tyhjäksi Fimean alueellistamispäätöksen Kuopioon.

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea perustettiin 1.11.2009. Pian 10 vuotta täyttävän Fimean historiaan mahtuu poliittista ja virkamieskähmintää. Kuopiolainen apteekkiopin professori Riitta Ahonen oli mukana jo vuonna 1993 perustetun Fimean edeltäjän, lääkelaitoksen johtokunnan varapuheenjohtajana. Hän toimi ministeriön työryhmässä, kun ministeri Liisa Hyssälän alueellistamispäätöstä varten perustettiin selvitysryhmä.

Ahonen kertoo kyynisesti, ettei häntä ole kutsuttu Fimean kymmenvuotissynttäreille, vaikka professori oli laitoksen syntyprosessissa keskeisesti mukana. Juhlavuoden kunniaksi hän on avannut vanhat dokumenttinsa. Apteekkialan rautarouva ihmettelee edelleen, miten Fimean virkamiehet jyräsivät alueellistamispäätöksen etelän poliitikkojen tuella. Kuopion poliittista edunvalvontaa hän pitää täysin hampaattomana.
– Alueellistamispäätöstä tuki silloinen yliopiston rehtori Matti Uusitupa. Hän vapautti minut professorin tehtävistä, jotta voisin selvittää muun muassa työvoiman saatavuutta Kuopioon siirtyvään Fimeaan, muistelee Ahonen.

Voimassa oli valtioneuvoston hyväksymä laki maan tasapuolisesta kehittämisestä. Alueellistamislain mukaan täytyy aina tehdä alueellistamisselvitys, kun perustetaan uusi valtion virasto.
– Lakiin perustuvan, alkuperäisen selvityksen teki professori Liisa Turakka, joka oli juuri eläköitynyt Lääkelaitoksen osastopäällikön tehtävästä. Hän tunsi eurooppalaisen lääkevalvonnan hyvin. Alueellistamisselvitys perustui lakiin, ei poliitikkojen päähänpistoon.

Alueellistamisen ydintarkoitus ei ole pelkästään siirrellä virkamiehiä maakuntiin, vaan vahvistaa olemassa olevia, tässä tapauksessa Kuopion lääkealan osaamista siten, että alueella kehittyy lisää osaamista ja yritystoimintaa.
– Kuopiosta olisi voinut kehittyä lääkealan johtava keskus, jos pääkaupunkiseudun lääkealan mafia ei olisi vetkutteluillaan jarruttanut hallituksen päätöstä. Lääkemafiaan kuuluvat lääkäri- ja hammaslääkäriliitto, Lääketeollisuus ry, etelän mediaa ja pääkaupunkiseudulla vaikuttavia ammattiliittojen kihoja, latelee Ahonen.

Yksinäiseksi tuulimyllyjä vastaan taistelevaksi henkilöksi itsensä tunteva Ahonen kehuu yliopiston rehtori Matti Uusituvan lisäksi sen aikaisen maakuntajohtajan Jussi Huttusen työtä Fimean hyväksi.
– Sitä vastoin Kuopion kaupungin ja yliopiston johto Uusituvan jälkeen eivät riittävästi puolustaneet Fimeaa julkisuudessa. Pääkaupunkiseutu voitti myös valheellisen tiedotussodan.
Fimean siirtymistä Kuopioon lykättiin uusilla takarajoilla ja selvityksillä. Alueellistamispäätöksen vastustajat alkoivat puhua, että virasto oli paikkakuntariippumaton. Yhdestä selvityksestä vastasi helsinkiläinen kuntapoliitikko Osmo Soinivaara, joka julkisestikin myönsi, että kaikkihan tiesivät etukäteen, mitä hän tulee esittämään.

Lopulta kaksi alueellistamisen nimeen vannovaa puoluetta keskusta ja perussuomalaiset sallivat, että Fimean nimellinen pääpaikka on Kuopiossa. Kolmannessa hallituspuolueessa kokoomuksessa oli vahva pääkaupunkiseudun näkökulma.
– Miten se pääpaikkastatus on näkynyt Kuopion virkamäärissä, ei mitenkään! Pääministeripuolue keskustakin petti Kuopion ja oman ministerinsä tekemän alueellistamispäätöksen. Lokakuussa aloittava sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Kirsi Varhila ehdotti selvityksessään, että alueellistamispäätöksen perumisesta Kuopion yksikön vahvistamiseen annetaan 4 miljoonaa. Epäilenpä, onko ehdotus toteutettu.

 

”Selvitykset on yksi tapa vastustaa päätöksiä”

Juuri leikkauksessa ollut kansanedustaja Markku Eestilä myöntää, että Fimea-casessa alueen yhtenäisessä edunvalvonnassa oli toivomisen varaa. Fimea-prosessin ympärillä häärivät useat ministerit esimerkiksi keskustan Liisa Hyssälä ja Juha Rehula sekä perussuomalaisten Hanna Mäntylä, Pirkko Mattila ja Paula Risikko (kok.). Eestilän mielestä mitä tiheämmin ministerit vaihtuvat, sitä enemmän virkamiesvalta korostuu.
– Lukuisat selvitykset on yksi tapa vastustaa tehtyjä päätöksiä. Kun kiireiset ministerit vaihtuvat liian tiheästi, viranhaltijakoneisto pystyy tehokkaammin ajamaan omaa agendaansa niin kuin kävi Fimean tapauksessa, sanoo Eestilä.

 

Fimea täyttää 10 vuotta

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen Fimean ympärillä velloi lähes 10 kiista viraston alueellistamisesta Kuopioon.
Lopulta hallitus päätti, että Fimean päätoimipaikka säilyy Kuopiossa, mutta toiminta jatkuu myös Helsingissä ja Turussa.
Virasto palkkaa työntekijöitä paikkakunnasta riippumatta. Tällä päätöksellä pääosa Fimean työntekijöistä noin 170 pysyy Helsingissä, toisin kuin alkuperäisessä päätöksessä oli kaavailtu.