Kutistuva kansa

Sinkkutalouksien määrä kasvaa Suomessa. Kolmekymppisistä miehistä 42 ja naisista 36 prosenttia on puolisottomia (HS 20.2.2020). Lapsia syntyy yhtä vähän kuin 1800-luvun nälkävuosina, jolloin Suomen väestö oli vain kolmannes nykyisestä. Kolmekymppiset pelkäävät pitkiä parisuhteita ja sitoutumista. Seurustelukumppania vaihdetaan yhtä usein kuin sukkia. Vapaus tehdä mitä huvittaa voi tuntua kolmekymppisenä mukavalta. Kuusikymppisenä saattaa kuitenkin ahdistaa, kun ympärillä ei ole lapsia eikä lapsenlapsia.

Opiskelijat haluavat asua yksiöissä. Kimppakämpät ja soluasunnot eivät houkuta. Toisaalta opiskelijoita vaivaa yksinäisyys ja sosiaalisten suhteiden puute. Varusmiehet puolestaan ahdistuvat yhteistuvista ja yhteisistä vessoista ja suihkuista. Kaikille pitäisi olla ikioma vessa.

Mikä suomalaisia vaivaa, kun toisten ihmisten läheisyys ahdistaa? Suomalaiset asuvat nyt väljemmin kuin koskaan. Minun lapsuudessani omasta huoneesta ei osattu edes unelmoida. Toisen ihmisen läsnäoloon totuttiin, sillä useampi perheenjäsen asui samassa huoneessa. Siinä opittiin myös joustamaan omista tarpeista ja antamaan toiselle tilaa. Opiskeluaikaan asuttiin soluasunnoissa, joissa muodostui myös ystävyyssuhteita. Yhteiset vessa- ja suihkutilat eivät ahdistaneet, vaikka siivousvuoroista saattoi tulla kiistaa.
Yksityisyyttään vaalivat suomalaiset käyttäytyvät eritavoin virtuaalimaailmassa kuin todellisessa elämässä. Sosiaalisessa mediassa julkaistaan intiimejä kuvia ja kerrotaan omista tekemisistä. Sinne voi myös purkaa tunteitaan. WhatsApp viestejä lähetellään ahkeraan. Toista ihmistä ei tarvitse kohdata fyysisesti.

Joka seitsemäs Suomessa syntyvä vauva syntyy maahanmuuttajaäidille, Uudellamaalla jopa joka neljäs. Suomalaistaustaisten synnyttäjien määrä on pudonnut lähes neljänneksen 2000-luvulla. Väestöliiton tutkimusprofessori Anna Rotkirch totesi Ylelle (29.1.2020), että on edelleen maita, joissa perhearvot ja vanhemmuus ovat kunniassa. Näin ei Suomessa enää ole. Myytti lapsiperheiden ankeasta arjesta ei pidä paikkaansa. FinTerveys 2017 tutkimuksen mukaan yhdeksän kymmenestä lapsiperheen vanhemmasta koki elämänlaatunsa hyväksi tai erittäin hyväksi. Pienten lasten vanhempien elämäntavat olivat terveellisempiä kuin lapsettomien aikuisten. Alhainen syntyvyys on ongelma pienelle kansalle. Onko tulevaisuuden Suomi suuri ikääntyvien hoivakoti, jossa ulkomaalaistaustaiset hoitajat huolehtivat kuihtuvan kansan viimeisistä veteraaneista?

 

Kirjoittaja on kuopiolainen apteekkiopin professori.