Lapset ja energiajuomat

Kuopiolaiset vanhemmat ovat olleet huolissaan koululaisten energiajuomien käytöstä. Oppilaat käyvät koulupäivän aikana koulujen lähellä sijaitsevissa kaupoissa juomaostoksilla. Energiajuomien vaikutuksesta osa oppilaista on levottomia ja käyttäytyy häiritsevästi luokassa. Ongelmia on ollut muun muassa Saaristokaupungissa ja Päivärannassa.
Vanhempien huoli energiajuomien käytöstä on aiheellinen. Juomat sisältävät kofeiinia, joka on riippuvuutta aiheuttava aine. Lasten ja nuorten elimistö sietää kofeiinia huonommin kuin aikuisten. Kofeiinin lisäksi juomissa on tauriinia ja glukuronolaktonia. Ne sisältävät runsaasti sokeria, sillä yksi energiajuomatölkki sisältää keskimäärin 14 palaa sokeria. Säännöllisesti käytettynä energiajuomat vahingoittavat myös hampaita.
Kofeiiniriippuvuuden vieroitusoireita ovat päänsärky, ärtyisyys, voimattomuus ja väsymys. Liiallinen kofeiinin saanti aiheuttaa sydämen tykytyksiä, uniongelmia, pahoinvointia ja ripulia. Jos halutaan estää kofeiiniriippuvuus, tulisi päivittäisen kofeiiniannoksen olla Eviran mukaan alle 18-vuotiailla enintään 50 milligrammaa. Tämä vastaa noin puolta 0,33 litran energiajuomatölkkiä.
Energiajuomiin liittyy mielikuvia kestävyydestä, jaksamisesta, suorituskyvystä ja voimasta. Valitettavasti monet huippu-urheilijat mainostavat niitä. Energiajuomien säännöllisen käytön haitoista vaietaan. Tutkimusten mukaan energiajuomien käyttäjillä on univaikeuksia, päänsärkyä ja väsymystä.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos suosittaa, että energiajuomien myyntiä alle 15-vuotiaille rajoitettaisiin. Tätä ovat toivoneet myös vanhempainyhdistykset. Kaupalle asia on hankala. Jos alueella toimii useampi kauppa, kioski tai huoltoasema, tulisi kaikkien sitoutua myyntikieltoon. Tämä ei ainakaan Kuopiossa onnistu.
Paras ratkaisu olisi, että energiajuomien myyntiä rajoitettaisiin lainsäädännöllä. Vastuu koululaisten energiajuomien käytöstä ei ole kaupalla vaan vanhemmilla. Myös kouluissa tulisi asiallisesti kertoa energiajuomien haitoista.
Energiajuomien on myös todettu toimivan porttina humalahakuiselle juomiselle. Suomalainen alkoholipolitiikka on kaksinaismoralistista. Muutama vuosi sitten puututtiin alkoholimainontaan ja olutrekkojen piti teipata kaljatölkkien kuvat piiloon. Nyt samat poliitikot siirsivät nelosoluet ja juomasekoitukset kauppoihin.
Kummallako päätöksellä mahtaa olla enemmän vaikutusta suomalaisten alkoholin kulutukseen?

 

Kirjoittaja on apteekkiopin professori