Maallistuminen suurin uskonto

Ruotsissa uskontotieto on kaikkien oppilaiden yhteinen oppiaine. Uskontotieteen professori Arto Kallioniemi (HS 13.9.) kertoo, että lasten jakaminen eri luokkiin uskonnon perusteella, ei ole tätä päivää.
Uskontotieteilijän ajatus on johtanut siihen, että uskontotunneilla ja aamunavauksissa varotaan loukkaamasta kenenkään uskonnollisia tunteita, puhutaan oikeasta ja väärästä, mutta ei sanakaan Jumalasta. Jumalasta puhuminen on virkavirhe.

Luterilainen uskonnonopetus on ollut jo pitkään jotain elämänkatsomuksen ja kansalaistaitojen sekamelskaa. Valtiovalta on ottanut Suomen suurimman uskonnon, maallistumisen suojelukseensa.
Toisaalta uskontokunnat saavat syyttää itseään siitä, että ne heitetään ulos virallisesta yhteiskunnasta. Pian kansankirkoilta otetaan verotusoikeus ja kirkot saavat tyytyä kolehtimurusiin, testamentteihin ja lahjoituksiin.

Eihän siinä ole mitään järkeä, että jokaiselle uskonnolliselle kuppikunnalle kustannetaan oma oppiaine. Kisa siitä, kenen Jumala on oikea, tekee kaikista uskonnoista pelkkiä kilpailijoita ja pahaisia sielujen kalastelijoita. Tämän kilpavarustelunko pitäisi toimia valtion vastuulla?
Usein eri uskontojen ja lahkojen kiihkeimmät hahmot suorastaan halveksivat toisiaan, vaikka näyttelevät laupiasta naamaa. Eikä tarvitse mennä Burmaan asti hakemaan esimerkkejä.

Niin kauan kuin uskonnot eivät pääse yksimielisyyteen yhteisestä Jumalasta, ne vain hämmentävät totuuden etsijöitä.
Edes kristilliset yhteisöt eivät mahdu samaan luokkaan. Niin sanotut vapaat suunnat eivät koe saavansa mitään luterilaisesta ruisleipäopetuksesta. Perusluterilaiset ja ortodoksit pitävät taas vapaiden suuntien kiihkeää todistamista hihhulointina.

Luterilaisen kirjon sisällä on siipiä liberaaleista konservatiiveihin ja päälle vielä herätysliikkeitä, jotka muistuttavat helluntai- ja vapaakirkon meininkiä.
Samaan luokkaan pitäisi vielä mahtua muslimit, hindut, kaikki äiti-maahan ja enkeleihin uskovat, ja ne jotka sanovat uskovansa Jumalaan, mutta eivät tarvitse siihen minkään valtakunnan kirkkoa.

Ehkä uskontotiede onkin tapa kotouttaa muslimeja Suomen suurimpaan uskontoon, maallistumiseen. Akateemisesti prosessia kutsutaan dialogiksi. Uskontojen puhdistajalle olisi tilausta.

 

Kirjoittaja on vapaa toimittaja.