Marin on globaali julkkis

Nuori nainen on luotettavampi politiikassa kuin vallanhimoinen mies.

Kukaan ole korvaamaton niin kuin miesvallanpitäjät uskottelevat. Pääministeri Antti Rinne väitti hallituksen olevan toimintakykyinen, kun kulisseissa etsittiin jo hänen seuraajaansa. Hallituksen alhaisten kannatuslukujen vuoksi nuoret naiset alkoivat johtaa maata. Pääministeri Sanna Marin on nyt globaali julkkis, kun päästiin eroon kuihtuvan ay-liikkeen pönöttävästä pääministeristä.

Kolmikymppiset naisministerit tunnetaan paremmin kuin koko Suomi. Tapasin joulukuussa Etelä-Intiassa kymmeniä ihmisiä ympäri maapalloa. He kysyivät posket hehkuen, miten on mahdollista, että Suomessa on 34-vuotias naispääministeri. Koko maailma näyttää kyllästyneen vallanhimoisiin puhuviin miespäihin.
Kun sain selitettyä pääkliseet suomalaisesta tasa-arvosta, seuraavaksi ulkomaalaisia kiinnosti, mistä syystä suomalaiset ovat maailman onnellisin kansa. Kehua retostin ilmaisia palvelujamme, työelämän luksusetuja ja että köyhäkin voi opiskella Suomessa tohtoriksi. Sen jätin kertomatta, että suomalaiset ovat ulkoisesta onnesta huolimatta tyytymättömiä ja pysäyttävät yhteiskunnan lakoilla, jos heidän itsekkäisiin vaatimuksiinsa ei suostuta. Mainostemppuna onnellisuusmielikuva näyttää toimivan.

Oikeasti kansakunta on onnellinen vasta sitten, kun se oppii kiitolliseksi. Onnellinen ihminen ei ota itseään liian vakavasti, koska tajuaa olevansa osa kaikkeutta, ei vain kuva ajokortissa. Elämän tappiot on helpompi hyväksyä, kun ymmärtää, että vastoinkäymiset ovat maailmankaikkeuden opetuksia ja sokeiden sattumien sijaan universumissa on suunnitelma.

Lisäsikö Finnpulpin kaatuminen kuopiolaisten onnellisuutta vai oliko se opetus, mitä seuraa, kun emme tartu otolliseen hetkeen, joita on harvoin tarjolla. Siirtyykö sellutehtaasta käyty fanaattinen asema- ja asennesota Kuopion muihin rakennuskohteisiin? Sahaammeko toistuvasti oksaa jolla istumme? Käykö Kuopiossa samalla tavalla kuin Englannissa, jossa Brexitin haitat ymmärretään vasta kun britit tajuavat mihin liriin he joutuvat fanaattisen aatteensa kanssa.
Tyypillinen kuopiolaisfanaatikko vastustaa ekologista tornitalorakentamista ja arvostaa sienen suojelua enemmän kuin lasten talviliikuntaa, tyrmää teollisuus- ja vetovoimahankkeet, joita on muissa Suomen menestyvissä kaupungeissa. Vastarinnan kiiski uskoo korkeisiin veroihin ja siihen, että pelkät peruspalvelut pitävät kaupungin hengissä. Milloinkahan joku tutkijanörtti osaisi rakentaa virtuaalimallin, joka ennustaisi luotettavasti, millaiseksi kaupunki muuttuu kenenkin asenteilla ja uskomuksilla.