”Meidän koti on tarinoiden koti”

Miia Eskelinen-Fingerroosin lisäksi kotia asuttavat lapset Aapo (8) ja Iiro (5), sekä mies Mikko ja Urho-koira. Kuvat: Laura Ruuskanen

Kaupunkilehti kävi tupatarkastuksella kuopiolaisen eduskuntavaaliehdokkaan kotona.

Pihassa kyltti kertoo, että taloa vartioi iloinen koira. Vanha, vuoden 1964 punatiilinen omakotitalo Kettulanlahdessa ei näytä ulkoisesti vielä kovin kummoiselta. Oven saapuu avaamaan kansanedustajaehdokas Miia Eskelinen-Fingerroos. Onnetar suosi Miiaa, kun arpapelillä valitsimme tupatarkastuksen kohdetta kuopiolaisten kansanedustajaehdokkaiden kodeista.
– Eteinen on nyt siivottu erityisesti sinua varten, koska tavallisesti tämä näyttää esteradalle, kahden pienen pojan äiti nauraa ovella.

Heti ensimmäisenä näen keittiön ja olohuoneen. Saman tien on selvää, että nyt en ole tullut valkoiseen ja korkeakiiltopintaiseen sisustuslehtikotiin. Vastassa on jopa vanhaa aikaa ja tupamaisuutta henkivä keittiö, Miian lempipaikka kodissaan.
– Haluaisin sanoa, että lempipaikkani on lukunurkkaus talon perällä. Mutta siellä tulee vietettyä niin vähän aikaa, että en kehtaa. Siispä se on keittiö, vaikka en olekaan mikään pullantuoksuinen kodinhengetär. Keittiössä tulee kuitenkin istuttua aina vieraidenkin kanssa, Miia kertoo.

Kun Miia alkaa kertoa kodistaan, tulee tarinaa suorastaan tuutin täydeltä. Yritän kirjoittaa kynä sauhuten ylös jokaisen tyynynpäällisen, huonekalun ja koriste-esineen tarinan. Mitenkään en ehdi kaikkea. Välittyy kuitenkin lämmin tunnelma siitä, että koti on täynnä merkityksellisiä asioita, ja lähes jokaisella tavaralla on oma tarinansa. Juuri yhtäkään mitäänsanomatonta ja persoonatonta Ikea-tyylistä huonekalua ei osu silmään.
– Sanoisinkin, että meidän koti on tarinoiden koti. En silti ole mikään hamstraaja, Miia vakuuttaa.
Kodissa toistuu vahvoina teemoina myös kierrätys, entisöinti ja vanhan tavaran uusi elämä. Moni tavara on peräisin kirpputoreilta.
– Kuten keittiön luodinreikäinen lipasto, ja Espanjan ulkoilmakirppikseltä ostettu yläkerran vessan peili. Sitä varten piti ostaa uusi isompi matkalaukkukin, jotta peili saatiin Suomeen.

Nykyiseen kotiinsa perhe muutti vuonna 2010, eli vuosia tällä tontilla tulee kuluneeksi yhdeksän. Se on pisin aika, jonka Miia on ikinä asunut missään asunnossa.
– Olemme saaneet luoda lapsille pysyvän lapsuudenkodin, jossa he ovat saaneet kasvaa rauhassa. Se on mukava ajatus. Minulla ei ole sellaista kokemusta ollut, vaikka en lapsenakaan kokenut muuttojamme häiritseviksi.

Jo haastattelua sopiessamme Miia oli innoissaan siitä, että pääsee esittelemään talon vastaremontoidun alakerran jollekin.
– Minusta varsinkin vessasta tuli tosi hieno!
Alakerran vessassa on hieman luolamainen tunnelma, sillä se sijaitsee portaikon alla pienessä tilassa. Toden totta, se on kivan näköinen. Lavuaari näyttää louhitulta kiveltä ja hana on persoonallinen. Hanan kanssa samaa sarjaa ovat myös pesuhuoneesta löytyvät suihkut.
– Ne on kaikki tilattu netin verkkokaupoista, Miia paljastaa.
Vessan pöydältä löytyy vielä kölninvesipullo, tuotuna tietenkin matkamuistona Kölnistä.
– Kylppäristä puuttuu pyyhenaulakot, kun kohdalle ei ole vielä osunut puhuttelevia. Ostan ne vasta sitten, kun oikeasti iskevät tulee vastaan. Sen vain tietää, sitten kun ne näkee.
Kylppärissä hyllyinä toimivat vanhan puretun navetan hirret, jotka saatiin ystävän vanhemmilta.

Miian perheen kodissa kokonaispinta-alaa on reilut 200 neliötä. Siihen mahtuu muun muassa keittiö, olohuone, kolme makuuhuonetta, pesuhuone, kodinhoitohuone, anoppiluola ja kuntosalinurkkaus.
– Anoppiluola on alakerran vierashuone. Etenkin Mikon äiti käy meillä paljon kylässä, joten se on nimetty sen mukaan, Miia nauraa.
Kuntosalihuoneen perälle Miia ja Mikko haaveilevat vielä saavansa ”viinikellarin”, joka kyllä sopisi hyvin viileään ja kiviseinäiseen tilaan.

Lähtiessä kurkistan vielä lumen täyttämälle sivu- ja takapihalle. Sivupihan puolella männikössä, tonttirajan jälkeen, menee koiranulkoilutusreitti. Pieni kinttupolku juoksee metsää pitkin alas rantaan.
– Tämän kodin löytyminen oli onni, sillä halusimme juuri tälle alueelle asumaan.