Meillä on lääkepula

Suomessa on markkinoilla vajaa 10 000 lääkevalmistetta. Määrä on suurempi kuin koskaan aikaisemmin. Silti apteekeissa joudutaan päivittäin kertomaan asiakkaille, että kaikkia lääkkeitä ei ole saatavilla. Puutteita on ollut tavallisissa, yleisesti käytettävissä lääkkeissä kuten verenpaine- ja kipulääkkeet. Adrenaliinikynät, joita tarvitaan henkeä uhkaavissa tiloissa, meinasivat myös loppua. Lääkkeiden saatavuusongelmat eivät koske pelkästään ihmislääkkeitä, sillä vielä enemmän puutetta on ollut eläinlääkkeissä. Kyyn puremaan käytetty eläinlääke loppui kesällä kokonaan.

Äskettäin tarkastettiin Itä-Suomen yliopiston farmasian laitoksella väitöskirja, jossa tutkittiin lääkkeiden saatavuusongelmien yleisyyttä ja syitä. Lääkkeiden saatavuusongelmat eivät johdu apteekeista. Lääkeyritykset ja tukkuliikkeet eivät ilmoita apteekeille ongelmien syitä. Useimmiten apteekit eivät pysty kertomaan asiakkailleen edes sitä, milloin lääkettä on seuraavan kerran saatavilla. Lääkeyritykset pitävät saatavuusongelmiin liittyviä syitä liikesalaisuuksina.

Suurin osa Suomessa myytävistä lääkkeistä tuodaan ulkomailta. Meillä on vähän lääkkeitä valmistavia lääkeyrityksiä. Suomi on pieni markkinamaa, joten se ei houkuttele kansainvälisiä lääkejättejä. Lääkkeiden tuotantoketju on monimutkainen. Raaka-aineet voivat tulla esimerkiksi Pakistanista, tabletit valmistetaan Kiinassa ja pakataan Euroopassa. Jos jossain valmistusketjun osassa tapahtuu poikkeama, voi uuden lääke-erän markkinoille tulo kestää jopa kaksi vuotta.
Pahimmillaan lääkkeiden saatavuusongelmat voivat johtaa hoidon viivästymiseen. Ne myös aiheuttavat lisätyötä terveydenhuoltohenkilöstölle, jotka joutuvat selvittämään korvaavaa hoitoa. Lääkkeiden saatavuusongelmat voivat lisätä lääkehoidon kustannuksia, kun korvaava hoito on kalliimpaa kuin aikaisempi. Lääkkeiden saatavuusongelmat ovat Suomessa harvoin johtaneet hoidon viivästymiseen, sillä korvaava valmiste on yleensä ollut saatavilla.

Lääkehoitoon voi tulla ongelmia myös sen takia, ettei potilaalla ole varaa maksaa hänelle määrättyjä lääkkeitä. Lähes jokainen hallitus on lisännyt potilaan osuutta lääkekustannuksista 2000-luvulla. Näin myös Sipilän hallitus. Kuuntelin radiosta kirkon diakoniatyöntekijää. Hän kertoi, että heillä on aikaisempaa enemmän asiakkaita, jotka miettivät päivittäin käyttävätkö rahansa ruokaan vai heille määrättyihin lääkkeisiin.
Molemmat ovat välttämättömiä elämisen kannalta.

Kirjoittaja on apteekkiopin professori.