Mies, joka haluaa olla aina matkalla

Kuopiolainen Jyri Karisto on reissannut kohta vuoden päivät. Alla lisää matkakuvia. Kuvat Jyri Kariston kuva-albumi

Kuopiolainen Jyri Karisto on ollut reissun päällä jo vuoden, eikä loppua näy.

Kuopiolainen Jyri Karisto juhli elokuussa kolmekymppisiään Chilen rannikolla, Iquiquen kaupungissa. Tämän lehden ilmestyessä hän on vielä luultavasti Kolumbiassa, josta lento vie matkaajan 3.10. Sydneyhin.

Reissulleen Jyri lähti noin vuosi sitten. Viime lokakuussa hän lensi pelkkä menolippu kourassa Brasiliaan. Kun oman asunnon remontti oli valmis, Jyrille tuli fiilis, että olisipa nasta lähteä jälleen vähän pidemmälle matkalle.

– Olin hankkinut edellisellä Australian reissulla 2 vuoden viisumin ja halusin käyttää sen. Tiesin että Australia on määränpäänä, mutta arvelin tekeväni pikku koukkauksen jossain muualla ennen kuin heilahdan sinne. Vaikka Euroopassa olisi vielä todella paljon nähtävää, veri vetää aina hiukan extreemimpään tai ”vaarallisempaan” paikkaan. Joten Etelä-Amerikka osui silmään.

LÄHTÖPÄIVÄNÄ Jyri sai varmuuden 2 vuoden viisumista Australiaan. Siitä päivästä kun viisumi hyväksytään, maahan saapumisaikaa on vuosi ja tuo aika on nyt käsillä. Matkaan on kuitenkin vuoden sisällä mahtunut monenmoista.

Reissut eivät suinkaan ole menneet vain hengaillen, vaan Jyri on tehnyt paljon töitä. Niin palkallisena kuin vapaaehtoisenakin. Hän on rakentanut hippikommuunille huonekaluja, parannellut taloja, valmistanut kasvihuoneita, ollut baarimikko ja tehnyt bussista asuntoauton.

– Nykyinen reissukin alkoi sillä, että menin Workawayn kautta auttamaan hippikommuunia, joka asusteli Rio De Janeiron ja Sao Paolon välissä. Se paikka oli täydellinen vastakohta sille, mitä minä edustan. En ole uskonnollinen tai henkinen ihminen ja vielä vähemmän vegaani. Vietin siellä kolme viikkoa. Aivan huikea kokemus.

KOMMUUNISSA asui 25 henkinen yhteisö, joka oli Jyrin täynnä rakkautta kanssaihmisiä kohtaan. Ihmisten ajatus oli, että kaikki elävä kytkeytyy toisiinsa pyhän hengen kautta ja kaikki teot vaikuttavat kaikkeen.

– He tulivat halaamaan joka aamu ja kasvattivat suurimman osan ruoastaan itse. Aamuviideltä oli jooga, jonka jälkeen syötiin aamupala, joka koostui hedelmistä ja vasta paistetusta leivästä.

Kommuunissa oli töiden jälkeen mahdollisuus osallistua yhteisön aktiviteetteihin, joita olivat muun muassa erilaiset hengitysharjoitukset, jooga ja meditointi. Jyri löysi harjoituksissa myös oman voimaeläimensä shamaanin johtaman rituaalin avulla.

– Kuten sanoin, olin erittäin skeptinen, mutta niin vain siilin perkele sieltä ilmestyi. Hyvin erikoista ja mieltä avaavaa.

BRASILIAN lisäksi kulunut vuosi on kuljettanut Jyrin Boliviaan, Argentiinaan, Chileen, Peruun, Ecuadoriin, Galápagossaarille ja Kolumbiaan, jossa hän on vielä muutaman päivän ajan. Hän on nähnyt Iguazu falls -vesiputoukset ja Amazonin sademetsät. Hän on tutustunut Boliviassa Potosin hopeakaivoksiin ja matkustanut bussilla 56 tuntia La Pazista Buenos Airesiin.

– Aika raju bussikyyti oli, mutta heilautin katsoa useamman kauden Game of Thronesia siinä. Argentiinan kohokohtia oli kun liftasin kaksi kuukautta maan läpi.

CHILESSÄ ollessaan Jyri huomasi Etelä-Amerikan reppureissaajat -Facebook-ryhmässä ilmoituksen, jossa australialainen Nadine etsi apua vanhan koulubussin muuttamiseen asuntoautoksi. Jyri vastasi ilmoitukseen ja päätyi lopulta rakentamaan koko bussin itse. Siihen meni kolme kuukautta.

– Kun se oli viimein valmis, reissasin porukan kanssa pitkin Chilen rannikkoa perua kohti bussilla. Jätin bussin Perun rajalla ja lähdin taas omin nokkineni jatkamaan matkaa. Perun huikein paikka aivan varmasti oli Machu Pichu. Vaelsin sinne Inca-polkua pitkin noin 85 kilometrin matkan. En tykkää turistirysistä, mutta se on kyllä must see paikka.

JYRI tykkää lähteä matkaan ilman sen kummempia suunnitelmia. Couchsurffing ja Tinder ovat olleet hänelle korvaamaton apu verkostoitumisessa ja uusien ystävien löytämisessä.

– Haluan tutustua paikallisiin ja muihin reissaajiin. Tinderin kautta on syntynyt muutama semi-vakava romanssikin, mutta pelin hengen olen aina tehnyt selväksi, olen reissun päällä.

RAHAA matkoihin Jyri on saanut myymällä omaisuutensa. Oma koti on vuokralla ja vuokra tulee ajallaan. Toistaiseksi hänen ei ole tarvinnut venyttää penniä.

– Olen aina ollut myös hyvin säästäväinen ihminen. Syön usein ulkona, enkä pureskele vain nuudelia hostelilla. Haluan matkoilla nauttia ruoasta ja hyvistä viineistä sekä oluista, se on suuri osa kokemusta. Töistä en stressaa. En ole ollut päivääkään tahtomattani työttömänä.

REISSUILLAAN Jyri on oppinut lukemattomasti eri maiden kulttuureista, historiasta ja alkuperäiskansoista. Jos jotain matkustaminen on kuitenkin opettanut niin kärsivällisyyttä.

– Jos olen Suomessa sopinut treffit ja emäntä on 5 minuuttia myöhässä, en jää odottelemaan. Etelä- Amerikassa kaikki on myöhässä. Aivan kaikki. Etenkin naiset. Se kuuluu asiaan, että naiset tulevat paikalle ainakin puoli tuntia myöhässä.

MATKALTAAN Jyri palaa ehkä vuoden päästä. Ehkä ei. Vuosi on liian pitkä aika suunniteltavaksi etukäteen.

– Totta kai Kuopio on kuitenkin aina kotikaupunkini.

 

Matkailu nykyään elämäntapa

Ensimmäisen ulkomaanmatkansa Jyri Karisto teki vuonna 2004 Prahaan partiolaisten leirille. Vuosien saatossa hän on nähnyt perinteiset turistirysät ja tehnyt metsästysmatkoja Ruotsiin, Norjaan ja Tsekkeihin. Ensimmäisenä kunnon reissunaan Jyri pitää vuoden reissua Thaimaassa, Malesiassa ja Australiassa. Matkustelu oli aluksi irtiotto arjesta.

– Ajatus oli lähteä pitämään hauskaa. Ajan myötä tuntui typerältä maksaa itsensä kipeäksi parin viikon rypemisessä turistirysissä ja tulla naama turvoksissa takaisin. Nykyään voidaan jo puhua elämäntavasta.