Miten kävi Kojonkosken?

Penkkiurheilija on ollut päästään pyörällä ja murheissaan monestakin syystä seuratessaan Etelä-Korean talviolympialaisia. Venäläisten valtiojohtoinen doping on ollut ihan oma lukunsa ja myös syy tiettyjen venäläisurheilijoiden hylkäämiseen kilpailemasta olympialaissa. Tämä tuntuu vähintään oikeudenmukaiselta. Osa venäläisistä sai silti ottaa osaa kisoihin urheillessaan olympialipun alla.

Norjan yleisradion mukaan Norjan olympiakomitea on lähettänyt urheilijoilleen Etelä-Koreaan peräti 6000 annosta astmalääkkeitä.

Miksi tähän ei puututa? Ovatko norjalaiset kaikki astmaatikkoja? Saavuttiko Norja 39 mitalia, josta 14 kultaista, astmapiippua ”poltellen”?

Näkyikö kisoissa myös ilmastonmuutos! Tuuliarpajaiset olivat ratkaisevassa roolissa mäkihypyssä, ampumahiihdossa ja lumilautailussa

Surullista on ollut seurata suomalaisten menestymistä kisoissa. Pettymys on ollut suuri: huonot selitykset ja katkera itku haastatteluissa on ollut paremminkin sääntö kuin poikkeus. Viimeisten päivien menestyminen on hiukan nostanut tunnelmaa. Krista Pärmäkoski sai kolme mitalia eli puolet Suomen mitaleista. Tunnelman nosti kattoon Kuopion Puijon kupeessa Pihlajarinteellä asuva Iivo Niskanen.

Tässä meillä olisi valmis mainosmies Puijon nostamiseksi sille kuuluvaan arvoonsa. Ikäväkseni sain viime viikolla kuulla, että Puijo ei kuulu Kuopion kehittämiskohteisiin aikajanalla 2018–2030. Uusi kaupunginjohtaja Pirhonen on nostanut Puijon kohdalla kätensä pystyyn. Syy: hän yritti noin kymmenen vuotta sitten ajaa Puijon asiaa, mutta luonnonsuojelijat ja kaavoittajat estivät suunnitelmat Puijon parhaaksi.

Olympiakomitean huippu-urheiluyksikön johtaja Mika Kojonkoski on sanonut monenlaista: Tulos taikka ulos, urheilijoilla ei tarvitse olla tavoitteita, pääasia että heillä on hyvä ”fiilinki”. Lisäksi hän on sanonut, että visiona on, että Suomi on talviurheilussa paras Pohjoismaa vuoteen 2020 mennessä. Paljon luvattu vaikka vaan kultamitaleissa Etelä-Korean olympialaisissa mitattuna: Norja 14, Ruotsi 7 ja Suomi 1. Mika teki oikean ratkaisun ilmoittaessaan keskiviikkona ettei hae jatkoa pestilleen.

Viisas sanonta on: ”Älä lyö lyötyä”. Toissa sunnuntain Savon Sanomissa oli etusivulla Kaisa Mäkäräisen kohdalla otsake: ”Nolla olympiamitalia” kissankokoisin kirjaimin. Oliko se oikein itkuiselle, kisoissa tuuliarpajaisista kärsineelle Kaisalle? Lehden päätoimittaja pyysi onneksi anteeksi lehden alatyylistä otsikointia. Riittääkö se?

 

Kirjoittaja on dosentti.