Muiden roskat ovat Teemun aarteita – Kaupunkilehti lähti ammattidyykkarin kanssa kierrokselle Kuopioon

Vuosien kokemuksella Arppe tietää, jo tunnustelemalla voiko roskapussista löytyä mitään hyödyllistä. Hän ei koskaan revi pusseja auki vaan avaa ne solmusta. KuvaT: Inka Matilainen

Helsinkiläinen roskisdyykkari Teemu Arppe tonkii kaiken ruokansa roskiksista. Kaupunkilehti teki Arpen kanssa kierroksen Kuopiossa.

Tapaan kemianopettaja Teemu Arpen puolenpäivän aikaan torilla. Monille Arppe on tunnetumpi Onni Tonkijana, helsinkiläisenä elämäntapadyykkarina ja bloggaajana. Miehellä on kädessään iso kestokassi, jonne hän on viimeisen parituntisen aikana löytänyt monenmoista ”aarretta”. Arppe on varta vasten saapunut Helsingistä Kuopioon tonkimaan täkäläisiä roskiksia. Lähden hänen mukaansa katsomaan, millaista on ”ammattimainen” dyykkaus.

Lähdemme kierrokselle keskustaan. Kellonaika on dyykkarille poikkeuksellinen sillä yleensä hän tutkii roskiksia öisin. Saamme kuitenkin olla täysin rauhassa ilman minkäänlaisia paheksuvia katseita.
Kävellessämme Arppe kertoo, että kaikki alkoi 2010-luvun alussa, kun mies löysi oman taloyhtiön jäteastiasta syömäkelpoista ruokaa. Ruoan makuuttaminen roskiksessa harmitti, ja lopulta dyykkaamisesta tuli elämäntapa. Into dyykkaamiseen johtuu myös ympäristöstä. Mies ei halua kuormittaa maapalloa entisestään. Toinen syy on löytämisen riemu.
– Ihminenhän on pohjimmiltaan metsästäjä-keräilijä.

Arppe noudattaa itse keksimäänsä dykaanista ruokavaliota, eli hän syö toisten jätteitä. Viimeisinä vuosina Arpella ei ole mennyt ruokaan lainkaan rahaa, ellei yksittäisiä ”pakotettuja” ravintolareissuja lasketa. Mies ei piittaa viimeisistä käyttöpäivistä tai parasta ennen -päivistä saatikka pelkää kylmäketjun katkeamista, vaikka Ruokavirastolla onkin selkeät suosituksensa. Arppe päättelee hajun, maun ja ulkonäön perusteella, syökö hän löytämänsä ruoan vai ei. Sen lisäksi hän kuumentaa ruoan tarvittaessa, kuten vaikkapa kanan. Koskaan hän ei ole sairastunut roskisruoasta.
– Vatsanväänteitä on joskus tullut, mutta ei sen kummempaa.

Kävellessämme ympäri kaupunkia saamme huomata, että kuopiolaiset ovat jätteistään mustasukkaisia, sillä suurin osa jäteastioista on lukollisten ovien takana. Löydämme yhden avoimen oven. Arppe tutkii roskiksia pitkään, mutta lopulta mukaan löytyy vain osittain jäässä oleva valmissalaatti.
– Sen olen oppinut, että jos joku roskis on ensimmäisellä kerralla hyvä, on se usein sitä myös jatkossa. Tälle roskikselle en tulisi toiste.

Dyykkaaminen ei ole laitonta, mutta lukkojen murtaminen on. Koska paikalla ei ole asukkaita, joita voisi pyytää avaamaan oven, Arppe joutuu jättämään lukitut roskakatokset väliin kahta poikkeusta lukuun ottamatta. Toiseen Arppe sukeltaa ”seinän alta”, toiseen taas kiipeämällä aidan yli.
Ensimmäisestä roskakatoksesta löytyy muun muassa kaksi kassia tyhjiä, pantillisia tölkkejä, pari hattua, kokoon parsittu aluspaita, mutta vähemmän ruokia.
Toinen katos sen sijaan osoittautuu sellaiseksi aarreaitaksi, että Arpen on hillittävä itseään, sillä kaikkea hän ei jaksa Helsinkiin kantaa. Viilejä, leipää, maissia, kananmunia, hedelmiä, jogurtteja ja mikä hienointa: torttutaikinaa, jota Arppe on etsinyt pitkään. Kaiken hän vie kotiin.
– Tämä on hyvä saldo. Eivät sitä kaikki osaa kierrättää täälläkään. Usein roskiksesta löytyy juuri sitä, mitä tarvitsee.
Helsinkiin verrattuna löydöissä on pieniä eroja. Arppe sanoo, että pääkaupunkiseudulla roskiksista ei löydy niin paljon leipää ja maitotuotteitakin vähemmän. Helsingissä ei miehen mukaan myöskään löydä roskiksesta parsittuja vaan ennemminkin käyttämättömiä vaatteita.

Kierroksen lopuksi viemme tyhjät pullot kauppaan. Niistä Arppe saa vajaat kymmenen euroa, jolla hän tarjoaa ostavansa jotain minulle, mutta kohteliaasti kieltäydyttyäni laittaa hän rahan taskuunsa. Eihän hänellä itsellään ole tarvetta ostaa mitään, kun kassi on täynnä evästä. Mies on reissuun silminnähden tyytyväinen.
– Ilo huomata, että jos muuttaisi Kuopioon, niin ei tarvitsisi vaihtaa elämäntapaa.

  • Lue lisää Arpen Kuopion reissusta miehen blogista tästä.

Teemun saldo Kuopiosta

Lasagnea, salaattijuustoa, kermajuustoa, homejuustoa, tonnikalaa, lihatikkuja, pepperonia, metvurstia, kanasalaattia, kalkkunaleikkelettä, hilloa, hedelmäsosetta, maitohappobakteereja, C-vitamiinia, ketsuppia, omenoita, klementiinejä, maissia, perunoita, paprikaa, jogurttia, rahkaa, viiliä, ranskankermaa, kermaviiliä, levitettä, sekaleipää, ruisleipää, sämpylöitä, paahtoleipää, näkkileipää, keksejä, mantelilastuja, teetä, kahvia, siideriä, sokerimassaa, torttutaikinaa, piparitaikinaa, pirtelöjauheita, kananmunia, panttikuitti ja päähine.