Muistisairaat huijausten kohteina

Titta Väisänen toivoo, että ihmiset ilmoittaisivat omaisille tai viranomaisille, jos he törmäävät ”karanneeseen” muistisairaaseen.

Titta Väisäsen muistisairaalle sukulaiselle myytiin kolme laajakaistaliittymää, vaikka hänellä ei ole edes tietokonetta.

Titta Väisäsen 84-vuotias lähisukulainen on viimeiset kolme vuotta ollut muistisairas. Tutussa ympäristössä ja siivous- ja kotihoitopalvelujen avulla hän on pärjännyt aiemmin kotona kohtuullisesti. Tänä kesänä sukulaisen kunto on kuitenkin romahtanut.
–  Itse käyn mieheni kanssa päivätöissä. Sukulaiselle on ostettu palvelut, jotka kattavat siivouksen, ruuan laiton ja lääkejakelun. Hoitaja tarkistaa myös muita asioita, esimerkiksi sen, että puhelimessa on virtaa.
Muistisairas sukulainen unohtelee tavaroita, jättää käsilaukkunsa julkiseen tilaan, esimerkiksi lääkäriin ja luottaa sokeasti tuntemattomiin, mukavina pitämiinsä henkilöihin. Luottavaisuus lisää hyväksikäyttöriskiä.
Väisänen onkin huomannut, että muistisairaat ovat riskissä joutua huijausten kohteeksi. Esimerkiksi erilaiset kaupustelijat saattavat onnistua myymään muistisairaalle tuotteita, joita hän ei tarvitse.

Ikäihmisiä käytetään hyväksi

Väisänen on huomannut, että muun muassa kaduilla partioivat lehtien ja puhelinliittymien myyjät eivät myyntivimmassaan välttämättä ota huomioon muistisairautta.
Hänen omalle sukulaiselleen onnistuttiin tunnetuilta operaattoreilta myymään kolme laajakaistayhteyttä ja puhelimet päälle.
–Onnistuin perumaan kaksi tilausta. Mutta kolmas operaattori ei suostunut purkamaan liittymää ja sukulaiseni joutui maksamaan laajakaistayhteyttä kolme vuotta. Eikä hän edes omista tietokonetta, eikä tiedä, mikä on netti! Sukulainen perusteli tilauksiaan sillä, että myyjät olivat miellyttäviä ja luotettavia.
Väisänen on vanhojen ihmisten hyväksikäytöstä niin nyreissään, että hän on harkinnut jopa oikeustoimia yhtä operaattoria vastaan.
Hän myös vaatii, että erilaisten kaupustelijoiden olisi otettava huomioon vastuuttomia ostoksia tekevä muistisairas.

Muistisairautta vaikea tunnistaa

Ulkopuoliset eivät aina tunnista muistisairautta. Siitä voi koitua erinäisiä ongelmia, kuten Väisäsen sukulaiselle kävi hiljakkoin.
Elokuun 1. päivä tiistaiaamuna sukulainen ei ollut kotona, kun hoitaja tuli kotikäynnille. Hoitaja huomasi heti, että sukulaisen alzheimerin tautiin ja verenpaineeseen liittyvät lääkkeet olivat jääneet ottamatta.
Muistisairas rouva ei läheskään aina osaa vastata puhelimeen. Hoitajalle hän oli kuitenkin vastannut ja kertonut puhelimessa istuvansa linja-autossa matkalla kohti Riistavedellä olevaa tuttua mökkiä.
Kun Väisänen sai tiedon karkaamisesta, hän keskeytti miehensä kanssa työpäivänsä. Pariskunta lähti sukulaisen perään Riistavedelle. Sukulaisella ei ollut edes mökin avainta, ruokaa, juomaa tai rahaa eikä hän tällä kertaa vastannut Väisäsen soittoihin.
Myöhemmin oli selvinnyt, että yksi puolituttu henkilö oli vienyt sukulaisen Riistavedellä linja-autopysäkiltä mökin pihaan. Sukulainen oli ollut janoinen, väsynyt ja nälkiintynyt.
– Saavuttuamme mökille hänestä ei näkynyt jälkeäkään. Soittelimme kaikille mahdollisille tutuille ja myös poliisille. Pitkän soittorumban jälkeen saimme tietää, että eräs toinen naapuri oli hyvää hyvyyttään vienyt sukulaiseni syömään neljän kilometrin päähän kotiinsa.

Auttajat uskoivat tarinaan

Kumpikin puolituttu ”auttaja” oli uskonut sukulaisen tarinoihin, koska ei ollut tiennyt tämän muistisairaudesta.
– Ulkopuolisen olisi tarpeellista tunnistaa muistisairas ja ilmoittaa, missä tämä oleskelee. Muistisairaan jättämistä yksin mökille voisi verrata avuttoman lapsen jättämistä heitteille.
Väisänen on sukulaisensa kohdalla huomannut, että moni ulkopuolinen tai puolituttu uskoo muistisairaiden tarinoihin.
Väisänen kertoo esimerkin sukulaisen sepittämistä tarinoista. Tämä oli kerran unohtanut avaimen kerrostalokotiinsa. Taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja oli laskenut tuntemansa rouvan yleisavaimella takaisin kotiin.
–  Kirkkaana hetkenä sukulainen muisti, ettei puheenjohtaja saisi virallisesti avata asukkaiden ovea, vain huoltomies. Hän keksi selityksen ja kertoi vakuuttavasti, että yksi pappi oli veitsellä saanut hänen kotinsa oven auki.

 

Muistisairauden oireita:

– Muistisairauden oireisiin kuuluu toistuva unohtelu. Usei myös oppiminen vaikeutuu.
– Alakulo ja syrjäänvetäytyvyys, masennus.
– Rutiinitoimet, esimerkiksi pesukoneen tyhjentäminen eivät suju.
– Toistuva eksyminen, huumorin ja kielikuvien ymmärtäminen vaikeutuu, lauseet takkuilevat.
– Persoona muuttuu radikaalisti, esimerkiksi ronskiksi tai aggressiiviseksi.
– Harhaluulot, tuijottava katse, estottomuus, tasapainon heikennys.
– Lähde: Duodecim

Ota katsekontakti, ole rauhallinen

Muistisairaan tunnistaminen voi olla ulkopuoliselle vaikeaa.
Kuopion kotihoidon muistikoordinaattori Anu Hänninen sanoo, että muistisairas ei usein muista, missä hän on tai minne on menossa. Hänen puheensa tuotto on vaikeaa ja myös puheen ymmärtämisensä. Muistisairas toistaa asioita, saattaa vaellella tai olla pukeutunut sopimattomasti tilanteeseen nähden.
– Jos kohtaa muistisairaan, tilanteessa on syytä olla rauhallinen ja puhua yksinkertaisesti. Liikaa ei kannata kysellä. Naulaava katse ja rauhoittelu voivat toimia. Jos omaisen yhteystiedot eivät selviä, on syytä ottaa yhteys viranomaisiin.
Muistisairaalla olisi hyvä olla ranneke, jossa näkyy hänen omaisensa puhelinnumero ja puhelimessa järjestelmä, jolla voi seurata muistisairaan liikkumista.