Nelipäiväinen työviikko – unelmaa vai utopiaa?

Aki Karkulahti testaa nelipäiväistä työviikkoa käytännössä. Työaikajoustoihin hän kehottaakin suhtautumaan avoimin mielin, sillä se on sekä työntekijän että työnantajan etu. Kuva: Sanna-Liisa Kiiskinen

Kuopiolainen yrittäjä Aki Karkulahti testaa mallia käytännössä.

Pari kuukautta sitten pinnalla ollut nelipäiväinen työviikko, jonka pääministeri Sanna Marin nosti otsikoihin elokuussa, herätti myös kansainvälistä huomiota. Osa maailman medioista jopa oletti, että malli on yleisesti käytössä Suomessa. Helmikuussa eräs helsinkiläinen mainostoimisto ilmoitti siirtyvänsä tekemään nelipäiväistä työviikkoa. Samaan joukkoon liittyi vastikään kuopiolainen yrittäjä ja toimitusjohtaja. Onko tämä uusi työnteon malli vai enemmänkin utopiaa?

Kun kuopiolaisen markkinointitoimisto CTA Oy:n yrittäjä ja toimitusjohtaja Aki Karkulahti toivotti Facebookissa itselleen hyvää ystävänpäivää siirtymällä nelipäiväiseen työviikkoon, päivitys herätti kiinnostusta ja kannustavia kommentteja. Mutta mikä saa reilusti alle nelikymppisen yrittäjän tekemään moisen ratkaisun?
– Olen tehnyt tosi paljon töitä viime vuodet ja huomasin, etten täysin palautunut maanantaiksi. Asiakkaiden suuntaan pitää olla luova ja toimarin roolissa avoin, mutta jos joutuu pelatessa puristamaan mailaa, se ei ole paras tunne, Aki kuvailee.

Toki hän oli seurannut aihetta myös mediassa, mutta päällimmäisenä pontimena oli kuitenkin oman hyvinvoinnin lisäksi henkilöstön ja asiakkaiden ”oikeus” saada paras mahdollinen työpanos myös häneltä.
– Oma työnkuvani alkoi tuntua pakottavalta, en saanut parasta itsestäni irti. Toimitusjohtajalla on paljon velvollisuuksia, jotka osaltaan tappavat luovuutta. Kun Sami Lappi tuli tammikuun alussa meille myyntiin, se vapautti aikaa minulta ja koin, että nyt oli täydellinen rako tehdä tämä ratkaisu.

Akin työuraa on kestänyt jo lähes 20 vuotta. Merijärvellä syntynyt yrittäjä aloitti isänsä apurina rakennustyömaalla räystäslautoja maalaamalla, siitä tie jatkui lukion kautta armeijaan ja Kuopioon opiskelemaan farmasiaa. Ala ei kuitenkaan napannut, vaan lukioaikana virinnyt kiinnostus korttipeleihin vei hänet pokeriammattilaiseksi.
– Pelaaminen vaatii analyyttisyyttä ja rautahermoisuutta. Jokainen päätös on rahanarvoinen ja pelaamiseen liittyy vahvoja tunteita varsinkin silloin, kun ei mene hyvin. Siinä erotellaan jyvät akanoista, Aki kuvailee.

Mielenkiinto pokeriin hiipui ja lopulta urapolku toi Akin digimarkkinoinnin pariin. Kuusi vuotta tiiviisti töitä tehneenä hän on jälleen tietyllä tavalla uuden edessä, kun opettelee delegoimaan ja palautumaan ylimääräisen vapaapäivän avulla. Kokeilu vaikuttaa tällä hetkellä onnistuneelta.
– Työporukka suhtautui päätökseeni oikein hyvin enkä epäile, etteivätkö hommat täällä hoidu. Itseni näen isompana uhkana, pystynkö ja osaanko irrottaa työasioista. Tunnen kuitenkin jo nyt, että maanantaina on enemmän energiaa ja työmaalla olen enemmän aidosti läsnä.

Työaikajoustot vaativat koko työyhteisön mukaan ottamisen suunnitteluun ja toteutukseen. Aki näkee kuitenkin tärkeänä myös sen, että joustoihin on mahdollisuus. Se on kaikkien näkökulmasta hyvä juttu silloin, jos on tarvetta keventää työntekoa vaikkapa vain hetkellisesti. Isommassa mittakaavassa työajan muutokset pakottavat miettimään myös koko yrityksen arvopohjaa.
– Jos elämä vaatii, että pitää höllentää, on se tärkeää avata koko porukan kesken, sillä joustot ovat aina koko työyhteisön asia. Kollegathan mahdollistavat sen jouston. Myös yrityskulttuurin pitää olla kunnossa. Isommassa mittakaavassa joustot pakottavat meitä myös miettimään toimintojamme uudelta ja erilaiselta arvopohjalta, Aki pohtii.

Akin ylimääräinen vapaapäivä on perjantai, joka sopivasti jatkaa viikonloppua. Päivään mahtuu monenlaista aktiviteettia ja asioita, jotka ovat aiemmin jääneet vähemmälle aikapulan vuoksi. Yhteen uuteen asiaan hän myös suunnittelee panostavana.
– Urheilu on ehdottomasti mukana ja ystävien tapaaminen. Kotiaskareitakin on kiva tehdä, kun ei ole väsynyt ja kiireinen. Ruoanlaittoon voisin myös panostaa. Tämä on tosin vaarallista sanoa ääneen, koska joudun lupaukseni taatusti lunastamaan, Aki nauraa.

Akin vinkit nelipäiväisen työviikon toteuttamiseen:

  1. Päätös: Tee päätös äläkä jää jahkailemaan.
  2. Päätöksestä teoiksi: Kerro omalle työporukalle mahdollisimman aikaisin suunnitelmastasi.
  3. Osallistaminen: Miettikää yhdessä, pitääkö jotain konkreettisesti työyhteisössä muuttaa, miten työyhteisö toimii poissaolopäivänä.
  4. Huonompi vaihtoehto: Mihin pahimmillaan väsyminen voi johtaa, jos tilannetta ei korjata?

 

  • Tämä haastattelu on tehty ennen koronavirusepidemian puhkeamista. Karkulahti kertoo nyt, että on koronan aiheuttaman poikkeustilanteen vuoksi palannut tekemään taas 5-päiväistä työviikkoa, mutta toivoo palaavansa nelipäiväiseen työviikkoon mahdollisimman pian.

Aki Karkulahti

  • Markkinointitoimisto Call to Action Oy:n yrittäjä ja toimitusjohtaja.
  • Kotoisin Merijärveltä, asuu Kuopiossa.
  • Kihloissa Saara Hanhelan kanssa. Menossa naimisiin ensi kesänä.
  • Harrastukset lenkkeily, liikunta, ulkona liikkuminen, patikointi luonnonpuistoissa, futiksen ja maailmanmenon seuraaminen.