Nyt puhuu kuopiolaisravintolan ihmiskaupan uhri: Työskentelin vuoden ilman palkkaa

Divit on ammattikokki ja työskentelee tällä hetkellä Helsingissä, mutta tuli varta vasten Kuopioon kertomaan tarinansa Kaupunkilehdelle. Kuva: Ismo Vornanen

Kuopiolaisravintolan ihmiskaupan uhri: ”Olen sekä työnantajan että suomalaisen systeemin uhri.”

Kuopiolaisessa etnisessä ravintolassa paljastui harvinainen ihmiskauppa ja työsyrjintärikos. Rikokset tapahtuivat vuosina 2014–2016. Asia nousi julkisuuteen, kun viime joulukuussa Pohjois-Savon käräjäoikeus antoi asiasta tuomionsa. Rikokset kohdistuivat kolmeen ulkomaalaiseen kokkiin. Ravintola joutuu korvamaan työntekijöille yli 200 000 euroa. Miehet tekivät 67–77 tunnin työviikkoja ilman lomapäiviä ja heidät oli värvätty palkkiota vastaan ravintolan pitäjän kotimaasta. Palkkion he joutuivat korvaamaan Suomessa ilmaisella työllä.

Yksi ulkomailta värvätyistä työntekijöistä Divit (nimi muutettu) otti yhteyttä Kaupunkilehteen. Hän halusi kertoa tarinansa varoitukseksi muille.
Ammattikokki Divit värvättiin Suomeen lupaamalla hänelle ravintola-alan töitä Kuopiosta. Saavuttuaan Kuopioon hän teki 2–3 kuukautta 13–14-tuntisia työpäiviä ja viikonloppuisin 15–16-tunnin työjaksoja. Ulkomaalaisena hänelle ei kukaan kertonut Suomen työnormeista.
– Oltuani 3 kuukautta töissä, sain pienen tauon töihini. Pystyin lopettamaan maanantaisin kello 16 ja tulla tiistaisin töihin kello 15. Muuten työpäivät olivat yhtä pitkiä kuin ennenkin. Poliisin selvitysten jälkeen kuulin, että työnantajalla oli kirjallinen työsopimus, mutta sen mukainen palkka, 1780 euroa ohjautui tilille, jota käytti ravintoloitsija itse. Viranomaisten harhauttamiseksi työsopimuksessa oli maininta, että työskentelin 111 tuntia kolmessa viikossa, kertoo Divit.

Maksamattomia palkkoja kertyi oikeuden päätöksen mukaan lähes 60 000 euroa.
– Olin ensimmäisen vuoden töissä palkatta. Sain 450–500 euroa kuukaudessa vuokraa ja ruokaa varten. Seuraavana vuonna sain neljän kuukauden ajan 1000 euroa kuussa. Ainoat vapaapäivät olivat juhannuksena ja jouluna.
Divit oli töissä koko valveillaoloaikansa. Hän ei ennättänyt opiskella suomen kieltä tai tavata työpaikan ulkopuolisia ihmisiä. Mitta tuli täyteen siinä vaiheessa, kun työnantaja syytti häntä toisten virheistä. Kaksi muuta uhria jatkoivat ravintolassa työskentelyä.
– Jatkoin huonoissa työoloissa pitkään, koska näin, että kaksi muuta ulkomaalaista työntekijää työskentelivät yhtä huonoilla työehdoilla. Kävin TE-toimistossa, mutta siellä olisi pitänyt tehdä selvitys, miksi lopetin edellisen työn. En uskaltanut kertoa heille todellista syytä, joten en voinut saada korvaavaa työtä.

Lopulta Divitin ystävät neuvoivat ottamaan yhteyttä poliisiin, jolloin käynnistyi pitkä tutkintaprosessi. Vaikka ravintola määrättiin oikeuden päätöksellä korvauksiin, Divit ei ole saanut toistaiseksi senttiäkään.
– Ulosotosta ilmoitettiin epämääräisesti, että palkkarästit maksetaan vuoteen 2038 mennessä. Pohdin, ottiko verottaja päältä ravintoloisijalta saatavansa ennen tavallisia työntekijöitä. Tunnen olevani sekä työnantajan että systeemin uhri. Jos ulkomaalaisten hyväksikäyttöä ei saada lopetettua, rehellisten työntekijöiden on vaikea päästä töihin.
Divit näyttää haastattelun lopuksi työnantajalta saamaansa törkypostia, jonka hän oli saanut oikeuden päätöksen jälkeen. Viestissä on törkeitä sanamuotoja ja siinä heitetään muun muassa: ”Luuletko saavasi rahat ja rikastuvasi meidän kustannuksella.”
– Kyllä tämmöiset kokemukset saavat elämän tuntumaan epävarmalta. Haluaisin julkisesti herätellä Suomen viranomaisia, jotta yrittäjät eivät värväisi pimeällä rahalla turvattomia ulkomaalaisia töihin.

Työperäistä riistoa

Rikoskomisario Pekka Gavrilov pitää ihmiskauppaan rinnastettavia tapauksia Itä-Suomessa melko harvinaisina, mutta kiskonnantapaista työsyrjintää tavataan noin viisi tapausta vuosittain. Sakolla hoidettavia työnantajan ulkomaalaisrikkomuksia on valvonnan yhteydessä paljastunut vuosittain useita kymmeniä.
– Maahanmuuttajat eivät tunne aina suomalaista lainsäädäntöä esimerkiksi työajoista. Selvitämme parasta aikaa useita kiskontatapauksia. Vihjeitä saamme joskus asiakkailta. Teemme myös viranomaisyhteistyötä esimerkiksi verottajan ja rajavartioston kanssa, kertoo Gavrilov.
Poliisi tekee ajoittain ravintoloihin yllätystarkastuksia. Kiskonnantapainen työsyrjintä ja ihmiskaupparikollisuus ovat piilorikollisuutta.

Ihmiskauppa on:

  • Työvoiman tai prostituution hyväksikäyttö, pakkoavioliitot tai rikollisuuteen pakottaminen.
  • Kerjäämään pakottaminen, laiton lapsikauppa, elinkauppa.
  • Keskeistä ihmiskaupassa on, että tekijän ja uhrin välinen valtasuhde on epätasapainoinen.
  • Valta-asema voi perustua työnantajan ja työntekijän suhteeseen, laittomaan maassa oloon, velkasuhteeseen, uhrin turvattomaan tilaan, läheisten uhkailuun ja uhrin kykyyn puolustautua hyväksikäyttöä vastaan.
  • Ilmoitus poliisille esimerkiksi ylipitkän työpäivän teettämisestä. Poliisi tekee esiselvityksiä vihjeiden perusteella.
  • Lähde: Poliisi.