”Olen menettänyt kaksi lastani”

Jari on taistellut koko aikuisikänsä omien lastensa tapaamisoikeuksista. Kuva: Ismo Vornanen

”Viranomaiset eivät usko ihmisen muutokseen”, kokee korvaushoidossa oleva isä.

Kolmikymppinen kuopiolainen Jari (nimi muutettu) on vihainen Suomen lastensuojeluviranomaisille. Jarin mielestä viranomaiset ovat vieneet häneltä isänä olemisen oikeuden ja murskanneet hänen itsetuntonsa.

Jarin elämää hallitsivat ajoittain huumeet. Miehellä oli kuitenkin pitkiä kuivia jaksoja. Hän kokee, etteivät sosiaaliviranomaiset kannustaneet muutokseen, pikemminkin päinvastoin.
Jari sai ensimmäisen lapsensa 12 vuotta sitten. Lapsen äidillä oli päihdeongelma ja taipumus masennukseen. Äiti joutui käymään huumeseulassa ja lapsi hätäsijoitettiin vauvalaan. Jarin piti olla vauvalassa 12 tuntia päivässä, jotta henkilöstö voisi arvioida hänen ja lapsen välistä vuorovaikutusta. Kokeilu sujui Jarin mukaan erinomaisesti.
– Vauvalan hoitajat sanoivat, että pärjään hyvin lapseni kanssa ja uskoin, että saan lastensuojelun palaverissa oikeuden huolehtia lapsestani. Erosin päihdevaikeuksissa kärsineestä avovaimostani. Lasta ei annettu kuitenkaan minulle vaan entisen avopuolisoni äidille, Jari ihmettelee.

Tästä takaiskusta Jari kertoo hajonneensa täysin. Hän alkoi paeta tuskiaan huumeisiin.
– Lapsestani tehtiin lopullinen huostaanottopäätös. Minusta tuli vihainen nuori mies. Minulle ei annettu mahdollisuutta, vaikka rakastin lastani. Jouduin lopulta törkeästä huumausainerikoksesta vankilaan vuosiksi 2012–2014.
Vankilassa Jarin oireilu jatkui ja hän joutui 3 kuukaudeksi eritysselliin. Eristys osoittautui hyväksi terapiaksi.
– Kysyin itseltäni, olinko luovuttanut liian helposti. Päätin jälleen ryhdistäytyä. Minulla oli tuolloin toinen naisystävä ja päätimme muuttaa vankilan jälkeen Länsi-Suomeen, kauas entisistä ympyröistä. Elämä koheni ja lapseni sai vierailla uudessa kodissamme. Hain lapseni satojen kilometrien päästä bussilla. Yritin purkaa huostaanoton.

Entinen avovaimo oli noihin aikoihin kertonut lastensuojelulle, että Jarilla ja hänen uudella avovaimollaan jatkuu huumeiden viihdekäyttö. Jaria vaadittiin huumeseuloihin.
– Sanoin, että kerran voin käydä. Jos näyte on puhdas, en juokse turhaan enää seuloissa. Lastensuojelulla ei ollut muuta näyttöä kuin entisen kumppanini pahansuopainen heitto. Pelkäsin samalla, miten lastensuojelu suhtautuu, kun avovaimoni oli raskaana. Yritin salata hänen raskautensa.

Jari kävi vain kerran testeissä ja näyte oli puhdas. Seuloista kieltäytymisen vuoksi häneltä evättiin kuitenkin vanhemman lapsen tapaamisoikeudet. Jarin uudella avopuolisollakin oli aikaisempaa päihdehistoriaa ja häntäkin alettiin tarkkailla.
– Olin jo menettänyt yhden lapsen. Pelkäsin, että viranomaiset vievät toisenkin lapseni. Pelkäsimme, väsyimme ja aloimme tehdä vääriä valintoja. Toinenkin lapsi vietiin hätäsijoitukseen ja muutimme takaisin Kuopioon.

Jari opiskeli välillä, oli neljä vuotta kuivilla ja teki välillä kahta työtä elättääkseen perhettään. Nyt hän on käynyt vuoden ajan kerran viikossa korvaushoidossa. Jari saa tavata nuorempaa lastaan vain, kun hänen omat vanhempansa ovat paikalla.
– En ole koskaan vaarantanut lapsieni elämää. Koen, että silloin kun olen yrittänyt kaikkeni, viranomaiset vetävät menneisyyteni esiin eivätkä tue isyyttäni. Viranomaisten mielivallan vuoksi on mahdoton onnistua isänä.

Nykyisin Jari asuu maaseudulla Kuopion ulkopuolella.
Jarin kertomus on hänen oma näkemyksensä asioiden kulusta. Viranomaiset eivät kommentoi yksittäistapausta ja Jarin asioita on hoidellut useat sosiaalityöntekijät eri kunnissa.
Jari haluaa kertoa tarinansa lehdessä, jotta ihmiset ymmärtäisivät myös korvaushoidossa olevien vanhempien näkemystä. Hänen mielestään viranomaisten pitäisi paremmin tukea ihmisiä muutokseen.
– En ole ainoa isä, joka kokee tulleensa kaltoin kohdelluksi. Jotain kertoo sekavasta viranomaistyöstä sekin, että 3 vuoden aikana asioitani selvitti 7 eri sosiaalityöntekijää.

Tukea vääryyttä kokeneille

Lastensuojelussa voivat tuntea kokeneensa vääryyttä sekä vanhemmat että lapset. Epäkohtia kokeneille perhehoidossa ja laitoshoidossa on perustettu hanke. Hanke X -ketjua hallinnoi Pesäpuu ry. Siinä keskitytään turvallisen ja väkivallattoman sijaishuollon edistämiseen.
Hankesuunnittelija Marianne Erstan mukaan hankkeessa annetaan tukea aikuisille, joilla on traagisia kokemuksia menneisyydessään, jolloin he olivat lastensuojelun piirissä tai lastensuojelussa sijoitettuina.
– Juuri ne aikuiset, joiden pitäisi tarjota tukea, ovat saattaneet pahoinpidellä ja hyväksikäyttää sijaishuollossa olevia lapsia. Viranomaiset eivät aina ole kuunnelleet näitä kaltoin kohdeltuja lapsia, toteaa Ersta.

Hanke X-ketju

  • X-ketjun tavoitteena on kehittää ja tarjota tukimuotoja lastensuojelun sijaishuollossa huonoa kohtelua kokeneille henkilöille.
  • Kaltoin kohtelua ennaltaehkäistään kouluttamalla ammattilaisia tunnistamaan ongelmia, jottei samoja virheitä toistettaisi uudelleen.
  • Hankkeen yhtenä toimintamuotona ovat Kohtaamisen foorumit, joita järjestetään ympäri Suomen. Foorumi oli Kuopiossa 17.8.
  • Seuraava foorumi on Tampereella 30.9.