Olisiko tässä Kuopion ensimmäiset pyhimykset?

Ikonit kuvaavat pyhiä ihmisiä. Ortodoksisessa kirkkomuseo Riisassa avattiin muutama vuosi sitten näyttely Mies- ja Naispyhät ikonitaiteessa. Kuva: Juha Poutanen

Kaupunkilehden pyhimystyöryhmä pohti, ketkä kuopiolaiset voisi julistaa pyhimyksiksi.

Suomen Ortodoksinen kirkko julisti tänä kesänä Suomen ensimmäiset omat pyhät henkilöt itsenäisyyden ajalta.
Piispainkokouksen asettama työryhmä etsi Suomessa eläneistä henkilöistä sopivia ehdokkaita pyhiksi julistamiselle.
Lopulta pyhiksi julistettiin kaksi Johannesta: pyhittäjä Johannes Valamolainen ja pyhä marttyyri ja tunnustaja Johannes Sonkajanrantalainen. Toinen heistä koki marttyyrikuoleman ja toinen muutti luostariin nuorena.

Kirkko ei julista pyhimyksiksi eläviä henkilöitä. Esimerkiksi katolinen kirkko edellyttää, että pyhimykseksi voi julistaa henkilön, jonka kuolemasta on kulunut vähintään viisi vuotta. Kuolleiden julistaminen pyhiksi on riskitöntä. Elossa olevat ylpistyisivät tai saattaisivat tehdä jonkun mokan pyhäksi julistamisen jälkeen.

Kaupunkilehti ottaa riskin ja ehdottaa pyhiksi eläviä kuopiolaisia. Lehden pyhimystyöryhmä arvioi, ketkä elävät kuopiolaiset voitaisiin paikallisesti julkistaa pyhiksi.
Lehden pyhimystyöryhmän mielestä KuPSin ja KalPan pääomistajat Ari Lahti ja Sami Kapanen ovat itseoikeutetusti pyhimyksiä. He ovat luopuneet omasta hyvästään ja johdattaneet kuopiolaiset penkkiurheilijat laulamaan ja ylistämään keltamustia värejä.
Pyhät Ari ja Sami ovat lajiensa suojeluspyhimyksiä. Avokätiset miehet tukevat nöyrästi seurakuntiaan, vaikka esivalta ei osoita heille tarpeeksi kiitollisuutta kansan palvelemisesta ja siunatusta työstä kaupungin markkinoinnin eteen.

Taitelija Ismo Apellilla on useita armolahjoja. Hän näyttelee, ohjaa ja jakaa kansalle messuissaan sielun ravintoa. Lisäksi hän saarnaa yhteisten asioiden puolesta kaupunginvaltuustossa.
Apell kävi vielä sataman hotellilaivansa puolesta kolmevuotisen sodan pahoja henkiä vastaan, mutta selvisi kiusaajista voittajana. Vihdoin Apellin rukouksiin on vastattu. Matkustajasatamassa seisoo nyt komea hotellilaiva kuin kirkko.
Miltä kuulostaisi Pyhä Ismo sen sijaan, että hänen elämäntyöstään rykästäisiin jokin lattea teatterineuvoksen titteli?

Mäkivalmentaja Mika Kojonkoski on kiertänyt ympäri maailman kuin lähetyssaarnaaja ja tehnyt TV-kameroiden ääressä todistettavia ihmetekoja. Mikan esimerkistä ihmiskunta on nähnyt, että suksien työnvoimalla siivetön kiinalainen nisäkäs pystyy lentämään halki ilmojen.
Mika ei noussut vielä pyhien joukkoon toimiessaan olympiakomitean kaikkivaltiaana. Kiinan valtio kuitenkin uskoo, että Mika on messias, joka nostaa hiihtotaidottomat kiinalaiset ilmojen haltijaksi.
Kojonkosken voisi nimittää Pyhäksi Ikarokseksi. Ikaros osasi kreikkalaisen mytologian mukaan lentää isänsä rakentamien siipien avulla. Ikaros poltti siipensä, kun lensi liian lähelle aurinkoa. Polttaako Pyhä Mika siipensä palvellessaan kansojen oikeuksia polkevan Kiinan intressejä?

Pyhiksi julistamisen arvoisia ovat ainakin kuopiolaisten kansanterveyttä kansainvälisellä rahoituksella varjeleva ikinuori professori, Pyhä Markku Laakso, kilvoittelun esikuva, olympiavoittaja Pyhä Iivo Niskanen, Venäjällä lentopallossa paavilliseen asemaan noussut Pyhä Tuomas Sammelvuo ja profetian nähnyt venekauppias Raimo Sonninen, joka julistaa Bellanrannassa saunan ilosanomaa. Sonninen olkoot Pyhä Saunamajuri. Jorma Salmelan
Kärsivien auttaminen ja oman mukavuutensa uhraaminen toisten puolesta oikeuttaa pyhimykseksi sotakirurgi Jorma Salmelan. Hän on tehnyt kirurgin työtä vuosikymmenten ajan maailman pahimmissa kriisipesäkkeissä esimerkiksi Afganistanin Kabulissa ja Sudanissa. Pyhä Jorma itse on ollut lähellä kuolemaa ja maalitauluna Afganistanissa.

Tausta: Pyhimykset

  • Pyhimyksiä julistavat mm. katolinen ja ortodoksinen kirkko.
  • Katolinen kirkko kanonisoi eli julistaa pyhimyksiksi ihmisiä, jotka ovat osoittaneet sankarillista hyveellisyyttä elämässään.
  • Katolinen kirkko voi julistaa pyhimykseksi henkilön, jonka kuolemasta on kulunut vähintään viisi vuotta. Tätä edeltää autuaaksi julistaminen.
  • Ortodoksisessa kirkossa käytetään pyhimyksestä sanaa pyhä.

Kommentti: Pyhien haudat avataan

Pyhien julistaminen ei paljon eroa yrityksen tai kaupungin markkinaosaston väkinäisestä brändäämisestä. Yle uutisoi 19.4.2019: ”Suomi saa vihdoin omat pyhimyksensä.” Hiukan haiskahtaa, kun sadan vuoden takaa aletaan kaivaa pyhiksi sopivia henkilöitä piispojen työryhmissä.
Kun pyhät löydetään, pyhyys pitää hyväksyä virallisesti hallintoelimissä ja kirkon rituaaleissa. Avin pitää antaa vielä lupa, että pyhien haudat saa avata ja kaivaa esille heidän luunsa reliikeiksi eli pyhäinjäännöksiksi. En väitä olevani mikään Raamatun asiantuntija, mutta Jumalan sanan kanonisointi on tainnut usein tapahtua kiistelevien kirkkoruhtinaiden kokouspöydissä. Kuolleita ja patsaita on helpompi kumartaa kuin erehtyväisiä ja eläviä olentoja.