Onnellinen vai synkkä kansa?

YK:n harhainen viesti suomalaisten onnellisuudesta pitäisi oikaista.

YK:n raportin väite, että suomalaiset olisivat maailman onnellisin kansa, on valitettavasti vale. Meitä hemmotellaan ylellisyyksillä, mutta katsokaa suomalaisen kasvoja. Katukuva näyttää siltä kuin jokaista vastaantulijaa olisi kohdannut äkillinen suru-uutinen. Jos onnellisuus korreloisi eliniänodotteen, ilmaisen kouluruuan ja terveysetujen, ostovoiman sekä muiden YK-onnellisuusmittareiden kanssa, eläisimme paratiisissa.
Ulkoiset onnen lähteet herättävät kuitenkin menettämisen pelkoa, riippuvuutta ja vertailun tuskaa. Poliitikot käyttävät heikkouttamme hyväksi ja pelottelevat hyvinvointivaltion romahduksella.

JOS onnellisuutta osattaisiin oikeasti mitata, suomalaisten sijoitus romahtaisi. Tulin juuri Länsi-Afrikasta. Senegalin ja Gambian kaltaiset kehitysmaat ovat onnellisuustilastojen pohjalla. Rutiköyhät ihmiset hymyilevät leveästi ja tanssivat selvin päin kuullessaan musiikkia. Vaikuttaa siltä, että paikalliset ovat onnellisimpia kuin matkailijat vartioitujen luksushotellien sisällä.
Hyvin syötetyt, drinkki kädessä makailevat turistit näyttävät masentuneilta. Luksuselämä on sisäinen tila, jolla ei ole mitään tekemistä sen kanssa, montako tähteä hotellissasi on tai millaisia päätöksiä eduskunta on tehnyt.

ONNELLINEN ei katkeroidu eikä syytä huonoista päivistä poliitikkoja. Vitsaukset ja surut ovat usein itse hankittuja. Omien virheiden myöntäminen ei kuulu valtion viralliseen uskontoon. YK:n harhainen viesti pitäisi oikaista ja kertoa karu totuus yltäkylläisestä mutta synkästä kansasta. Olemme yksinäisiä. Sinkkutaloudet lisääntyvät. Vanhukset viruvat yksin huoneissa ruokinnan varassa kuin häkkilinnut. Popsimme valtavasti masennuslääkkeitä. Nuoria kiusataan koulussa. Elokuvaohjaajat kohtelevat sadistisesti näyttelijöitä. Jaamme itsemurhatilastojen kärkipaikkoja itäeurooppalaisten juoppomaiden rinnalla.
Minivaltio Bhutan on YK:ta viisaampi. Maa mittaa ”bruttokansanonnellisuuden” (GNH) kasvua siinä missä muut maat tavoittelevat bruttokansantuotteen (BKT) nousua. Muuttujia ovat muun muassa ihmisen ajankäyttö ja psykologinen onnellisuus.
Meidät on ohjelmoitu väärin. Käyttäydymme kuin hullut, koska kuvittelemme onnen tulevan itsemme ulkopuolelta, materiasta. Laitokseen meitä hulluja ei voi sulkea, koska valtauskonnon tunnustajia, eli materialisteja on kansasta ylivoimainen enemmistö.