Pankkosato on kuin vanhanajan kyläyhteisö

Kuvassa vasemmalta Pankkosadon asukkaat Janne Kultala, Ari Kultala, Raimo Manninen, Aino Manninen, Aila Antikainen ja Matti Antikainen. Aino Manninen pitää talon asukkaille tuolijumppaa joka keskiviikko.

As. Oy Pankkosato rakennutti taloonsa putkiremontin yhteydessä viihtyisät yhteisölliset tilat, jotka ovat jo kovassa käytössä.

Miltä kuulostaisi, jos voisit pyytää naapurilta apua palovaroittimen testaukseen tai vesimittarin lukemiseen? Tai naapuri toisi sinulle puhdasta vettä vedenjakeluhäiriön aikaan, jos et itse pysty sitä hakemaan? Olisiko mukavaa, jos taloyhtiösi alakerrassa olisi joka keskiviikko tuolijumppaa ilmaiseksi? Puijonlaaksossa sijaitsevassa As. Oy Pankkosato -taloyhtiössä kaikki edellä mainittu on arkea.

PANKKOSATO on valmistunut vuonna 1967. Talossa on 48 huoneistoa ja siinä asuu vielä viisi alkuperäisasukasta, joita ovat muun muassa Aila ja Matti Antikainen. Antikaiset sanovat, että Pankkosato on aina ollut hyvin yhteisöllinen taloyhtiö. Toki matkan varrelle on mahtunut riitasointujakin, mutta niistä on aina selvitty.
– Jo aikoinaan asukkaat esimerkiksi hoitivat yhdessä taloyhtiön kukkia ja pitivät pihaa puhtaana. Asukkaat ovat myös tehneet pieniä korjauksia tarvittaessa itse, Antikaiset muistelevat.

YHTEISÖLLISYYS vietiin taloyhtiössä aivan uudelle tasolle putkiremontin yhteydessä. Hallitus ja asukkaat olivat topakkana remontin suunnitteluvaiheessa ja rakennuttivat talon alakertaan viihtyisät yhteisölliset tilat, joita kehitetään koko ajan.
Alakerrasta löytyy nyt 3 saunaosastoa, joista isoimman ”pukuhuoneessa” on sohvaryhmä, TV ja keittiö mikroineen ja astioineen. Sen lisäksi löytyy kerhotila, jossa on pikkukeittiö, ruokapöytä tuoleineen, piano, tila pingispöydälle ja tuolijumpalle sekä lehtien ja kirjojen vaihtopiste. Tehtiinpä remontin yhteydessä lapsiperheiden rakastama kuraeteinenkin, jossa voi huuhtaista pyörän, koiran tai rattaat ennen sisälle menoa. Parhaillaan asukkaat pohtivat, tuleeko yhden häkkivaraston yhteyteen kuntosali. Talosta löytyy myös lämmin autotalli, jota asukkaat voivat varata tarvittaessa itselleen.
– Lapset tulevat usein kerhotilaan tekemään läksyjä. Siellä voi myös vaikka kestitä vieraita ja itsenäisyyspäivän aikaan kerhotilassa on jopa majoittunut asukkaiden vieraita. Jos ei halua katsoa yksin telkkaria, voi hipsiä kerhohuoneelle katsomaan, onko siellä ketään, hallituksen puheenjohtaja Ari Kultala kertoo.

TALOYHTIÖSSÄ on aina tehty paljon talkoilla. Pihan hoito ja yhteisten tilojen kunnossapito ovat tärkeitä, mutta tärkeintä talkoissa on kuitenkin yhdessäolo ja hauskanpito, sanovat asukkaat Reija Huttunen ja Minna Immonen.
– Talkoissa tärkeintä on myös yhdessä syöminen ja juominen, rahan säästäminen on vain bonus. Yhteiset saunavuorot ovat hyvin suosittuja ja niissä onkin aina oikein pihaparlamentti, naiset nauravat.
Koska uudet tilat valmistuivat vasta hiljakkoin, ei niitä ole ehditty hyödyntää vielä kaikin mahdollisin tavoin. Kultala sanoo, että vain mielikuvitus on rajana sille, miten tiloja voidaan vielä hyödyntää.

PANKKOSATO on kautta vuosien ollut luokkarajaton talo. Saman katon alla kotiaan ovat aina pitäneet niin osakkeenomistajat kuin vuokralaiset, tohtorit ja duunarit. Asukkaat ovat joutuneet sopeutumaan yhteisöllisyyteen alusta lähtien.
– Täällä saa olla omassa rauhassa, mutta ei tarvitse jäädä yksin. Me katsomme toistemme perään, mutta emme vahdi tai kyylää ketään. Se on välittämistä ja huolen pitämistä. Tämä on kuin vanha kyläyhteisö, jossa katsotaan toisten perään, Kultala sanoo.

JOS joku kertoo siitä, että Pankkosadossa on hyvä asua, niin se, että talosta puuttuu hissi ja silti sitä tarvitsevat asukkaat sinnittelevät, ettei tarvitsisi muuttaa pois. Keskeisessä asemassa siinä ovat turvallisuuden tunne ja moneen kertaan mainittu yhteisöllisyys.
– Jokainen kokee turvallisuuden eri tavalla. Tärkeää siinä varmasti on se, että saa apua kun sitä tarvitsee, Kultala lisää.

Kotona asumista mahdollisimman pitkään

Kuopiolaisen As. Oy Pankkosadon putkiremontti ja yhteisten tilojen remontti valmistui elokuussa ja viimeisimmät asukkaat ovat muuttaneet takaisin taloon pari kuukautta sitten. Yhteisiä tiloja ei olisi saatu ilman aktiivista hallitusta ja asukkaita.
– Aluksi meille tarjottiin pelkkää sukitusta ja niin, että kaikille olisi jäänyt vanhat kylpyhuoneet. Vain 170 000 euron hinnan erolla saimme täyden putkiremontin, kaikki uudet kylpyhuoneet ja upeat yhteisölliset tilat alakertaan. Sen lisäksi vielä alitimme remonttibudjetin, hallituksen puheenjohtaja Ari Kultala sanoo.

Monessa 60–70-luvun talossa on yleensä hyvät ja toiminnalliset yleiset tilat, mutta ne ovat usein varastokäytössä. Kultala sanoo, että he lähtivät pohtimaan tilojen käyttöä tulevaisuuden näkökulmasta. Eli siitä, kuinka ne palvelisivat paitsi nykyisiä, mutta myös tulevia asukkaita. Hän muistuttaa, ettei tilojen muuttaminen ole aina edes rahakysymys, jos ne suunnitellaan esimerkiksi remontin yhteyteen.
– Lisätyöt kallistuttavat remontteja. Pientä vaivaa näkemällä voi tehdä isoja säästöjä. Tällaisia ratkaisuja tekemällä voidaan jopa jatkaa kotona asumista mahdollisimman pitkään.