Pelastusarmeijan määräys toi Kuopioon

Kaisu ja Riku Leino ovat löytäneet lastensa Akselin ja Annan kanssa uuden kodin Kallaveden ääreltä. Kuva: Santtu Paananen

Työ Pelastusarmeijassa toi Riku ja Kaisu Leinon Kouvolasta Kuopioon.

Riku ja Kaisu Leinolla oli niin sanotusti kaikki kohdillaan Keravalla asuessa: molemmilla nousujohteiset urat. Kaisulla äidinkielen opettajana, Rikulla maanmittauslaitoksen palvelupäällikkönä. Mukava, yhdessä sisustettu koti. Sitten tapahtui.
– Olimme Pelastusarmeijan jumalanpalveluksessa ja katselimme erästä Pelastusarmeijan kadettia lavalla. Siinä oli jotain yliluonnollista, kun katsoin häntä. Minulle kirkastui, että minun pitäisi olla tuolla! Kaisu Leino kertoo.
– Illalla päästyämme kotiin kysyin Rikulta, että mitä hän ajatteli jumalanpalveluksessa. Kävi ilmi, että olimme molemmat tajunneet saman asian samaan aikaan, hän jatkaa.

Vapaaehtoistyön tekeminen Pelastusarmeijalla vaihtui upseerikoulutukseen. Elokuussa 2013 pariskunta sai määräyksen Kouvolaan, missä he aloittivat työnsä paikallisen Pelastusarmeijan osaston johtajina. Leinot työskentelivät Kouvolassa viitisen vuotta, jonka jälkeen tuli seuraava määräys Kuopioon.
Määräykset velvoittavat luutnantin lähtemään sinne, missä kulloinkin on tarvetta. Leinoille määräys tuli vähintäänkin haastavaan aikaan, Kaisun ollessa viimeisillään raskaana. Leinot kuitenkin kertovat saaneensa paljon apua siirtymän kanssa.
– Pelastusarmeijassa toimiminen on tietenkin tosi iso sitoutuminen. Olemme saaneet hirveästi tukea lasten kanssa. Kuopion osasto on vasta muutama vuosi sitten avattu uudestaan pitkän tauon jälkeen. Työ on vasta alussa ja voimme aloittaa pienesti, Leinot kertovat.

Mutta miksi Pelastusarmeija? Aiemmat tulevaisuudensuunnitelmat ja urakehitys jäivät, miksi? Leinot kertovat Pelastusarmeijan olevan loppuelämän sitoumus. Leinot kertovat olevansa yhteisellä seikkailulla. Työssään he pääsevät kohtaamaan avun tarpeessa olevia ihmisiä. Harjoittamaan henkistä, sielunhoidollista puolta. Jakamaan saippuaa, soppaa ja sielunpelastusta.
– Tarkoituksemme on palvella yhteisöä ja tukea ihmisiä kokonaisvaltaisina fyysisinä, henkisinä ja hengellisinä olentoina. Olemme oppineet kohtaamaan erilaisia ihmisiä sellaisinaan ilman erotteluja, kuvailee Riku Leino.
– Moni tuntee itsensä tarpeettomaksi taakaksi tässä yhteiskunnassa, mutta ihan jokaisella on annettavaa, Kaisu Leino jatkaa.

Pelastusarmeijassa toimiminen on ollut osaltaan myös rankkaa, ei ainoastaan ”yhtä altruismin hohtoa”. Pahoinvoivien ja vähäosaisten ihmisten kanssa toimimisesta ei aina saa kiitosta työstä, mutta se kuuluu työnkuvaan. Upseerin työhön sisältyy kaikkea päivittäisten askareiden, kuten siivoamisesta vastaamisen lisäksi muun muassa jumalanpalvelusten pitämistä ja sosiaalisen työn puolta.

Leinon perhe on nauttinut ajastaan Kuopiossa. Kaupungissa ei ollut tuttuja ihmisiä entuudestaan, mutta uusia tuttavia ja ystäviäkin on jo löytynyt. Leinot ovat vuorotelleet lastenhoidon kanssa ja saaneet työntekoon sopivan rytmin. Kuopion luonto ja erilaiset harrastamismahdollisuudet ovat tuoneet kodikkaan olon.
– Olemme tykänneet Kuopiosta hirveän paljon. Tämä on niin kaunis kaupunki ja tänne alkaa elämä asettua yllättävän nopeasti. Kun kävelen satamaan asunnollemme ja näen Kallaveden, koen, että sieluni lepää, Kaisu Leino hehkuttaa.

Leinot pyrkivät tarjoamaan Pelastusarmeijan palveluksessa samoja asioita, jotka tuovat heille itselleen merkitystä. Arvostavia ihmiskohtaamisia ja sielunhoitoa, konkreettista apua ja hengellistä hyvää. He korostavat, että yksin ei tarvitse ikinä pärjätä, vaan voima on yhteisössä.