Pieniä sianporsaita

Ne eivät erotu, ovat kuin saman emakon kymmenen porsasta. Jollakin voi olla sorkissa kakkaa enemmän kuin muilla, mutta porsaita kuitenkin. Suomalaiset puolueet.
Ei ole suurta näkyä Suomen tulevaisuudesta. Puolueet vain röhkivät samoja teemoja kuorossa: maahanmuutto, ilmastonsuojelu, syntyvyydenlasku. Kuka jaksaa kuunnella tuota samaa koko kevään?

Vanhustenhoidostakin olisi ollut aikaa huolehtia jo pitkään, mutta sattuipa nyt juuri ennen vaaleja paljastumaan laiminlyöntejä. Ei kun kaikki kuorossa huutamaan, miten juuri meidän puolue on aina halunnut huolehtia vanhuksista, mutta paha hallitus ei ole välittänyt. Kevään tv-väittelyissä puhutaan sitten kaksi tuntia toistensa päälle samoista asioista toisiaan syytellen. Hohhoijaa!

Rahaa kyllä näyttää olevan, kun yhdessä innostutaan. Kun kesällä 2015 Suomeen purskahti yli 32 000 turvapaikanhakijaa, niin kylläpä yhtäkkiä löytyi satoja miljoonia euroja. Tähän mennessä on tainnut löytyä jo ainakin miljardi ns. kotouttamiseen. Kansalle ei ole kerrottu.
Vuonna 2018 Suomessa kuoli noin 7000 ihmistä enemmän kuin syntyi. Maan väkiluku kasvoi vain maahanmuuton ansiosta. Tuhansia korkeasti koulutettuja suomalaisia siirtyi pysyvästi asumaan ulkomaille, ja samalla Suomeen tuli, niin, paljon enemmän ulkomaalaisia. Väestöpohjan suuri muutos on käynnissä, mutta puolueilla ei ole asiaan ratkaisua, paitsi SILLÄ yhdellä, mutta onko sekään oikea ratkaisu?

1970- ja 1980-luvulla puolueet erottuivat toisistaan. Oli erilaiset ohjelmat, ja kun valtaan päästiin, niitä myös alettiin toteuttaa. Kommarit oli kommareita eikä mitään vihervassareita. Vappulaulut oikein ryystivät selkää. Nyt nuo laulut kuulostavat väljähtyneiltä. Miten voisivatkaan, kun niitä laulavat pöhöttyneet ammattiyhdistyspamput ja poliittiset työväenbroilerit, joiden verotettavat ansiot ovat yli sadantuhannen vuodessa.

Nykyään ”sorrettu työläinen” ajaa uudenkäheän länsiautonsa toriparkkiin ja kipaisee wappubrunssille eikä suinkaan punaisten lippujen alle marssimaan kansainvälisen solidaarisuuden puolesta. Kyllä se ruosteinen Lada sentään ennen loi uskottavan kompin työväenlaululle! Oli mielipiteitä, oli kantoja. Pelkään, että tänä keväänä vaaliautot hehkuvine tarroineen loistavat valheellisesti kuin kasinon valot. Lupaukset ovat kertakäyttötavaraa, suuret näyt Suomen tulevaisuudesta puuttuvat.
Mutta kuitenkin, äänestäkää! Pikkupossusta voi kasvaa ihan oikea karju, poliittinen karju – tai vaikka emakko, ihan tasapuolisuuden nimissä.

Kirjoittaja on kuopiolainen historianlehtori.