Pilkka on hyödyllinen harjoitus

Ihmisen mieltä tyrannisoi arvostelun pelko.

Anteeksipyyntö on kehittävä henkinen harjoitus. Virheen myöntäminen edellyttää, että henkilö kykenee asettumaan itsensä ulkopuolelle. Myös pilkan kohteeksi joutuminen on hyvä treeni. Suutunko kuin lapsi vai voinko olla reagoimatta? Onko haava omassa sisimmässäni, kun syytän pilkkaajiani? Ihmiset tuntevat pahaa oloa, koska heikko minätunne kaipaa ulkoisia palkintoja. Esimerkiksi vaalitappion jälkeen suosioon addiktoitunut poliitikko taantuu lapsen tasolle ja kokee tulleensa hylätyksi.

Kansanedustaja Pirkka-Pekka Peteliuksen anteeksipyyntö saamelaisvitseistä ei näytä siltä, että humoristi olisi kokenut sisäisen kasvupyrähdyksen. Vastako 66-vuotiaana vihreiden kansanedustajana Petelius muka keksi, että hänen vitsinsä ovat loukkaus kansanryhmää vastaan? Koko hänen kansansuosionsahan on rakentunut kansanryhmien kustannuksella vitsailuun.

Vitsiniekan itsensäkin voisi leimata yhden kokemuksen perusteella vaikkapa hankalaksi tyypiksi. Jokunen vuosi sitten valtakunnallinen lehti pyysi tekemään jutun Peteliuksesta, koska lehden omat toimittajat eivät halunneet soittaa kiukuttelevalle taitelijalle.

Petelius on kiihottanut sketseissään myös savolaisten kansanryhmää vastaan ja leimannut heimon kieroksi. Pitäisikö vaatia anteeksipyyntöä? Savolaiset ovat kääntäneet pilkan voimavaraksi. Kiertelevästä ja kaartelevasta puheesta on syntynyt maankuulu, lupsakka savolaisbrändi.

Suurten johtajien ja isojen instituutioiden itsetuntoa voi horjuttaa arvostelulla. Miten helposti kansakunnan onnellisuus kasvaisikaan, jos ihmiset sietäisivät arvostelua. Mitä merkitystä on maailmankaikkeudessa sillä, jos joku sanoo minua esimerkiksi tyhmäksi? Toisaalta ammattiarvostelijoihin voi suhtautua myötätuntoisesti. Hehän näkevät pahoja asioita kaikkialla ja myrkyttävät eniten omaa mieltään.
Ihmisen mieltä tyrannisoi arvostelun pelko. Kehumalla voi taas voi manipuloida, koska ihmisiä kalvaa loputon hyväksymisen tarve.

Tässä lehdessä arvioidaan tuoretta apulaiskaupunginjohtaja Jari Saarista johtajana (s. 2–3). Toivottavasti Saarinen ja moni muukin johtaja on kiitollinen, jos heistä esitetään näkemyksiä. Arvostelu on isopalkkaisten johtajien luontaisetu. Liian usein johtajat valitsevat lähipiiriinsä arkoja hiiriä, koska vahvat persoonat ovat uhka suurten päälliköiden omanarvontunteelle.