Pimeät vihat

”Kaikki perussuomalaiset ovat rasisteja.” Tuo oli kesän 19 ikäviä ylilyöntejä.
En ole asiantuntija, mutta tunnen sekä perussuomalaisia äänestäjiä että luottamushenkilöitä, joihin leima ei millään tartu. Korkeintaan he ovat joutuneet huonoon seuraan, kun joukossa on äänekkäitä rajat kiinni –mekastajia.

Ulkomaalaisvihaavia heissä lienee enemmän kuin muissa puolueissa, mutta se ei oikeuta tahrimaan kaikkien mainetta. Ymmärtää toki, että maanmainio persoona Husu Hussein on päästänyt väitteen näppäimistöstään – niin ahdistavien isänmaakiihkoilijoiden uhriksi hän on joutunut. Mutta totuushan purkaus ei ole.

Tuohtumuksessa ja epävarmuudessa herkistymme yksinkertaistuksille. Yleistyksiä on tarjolla viljalti. Vanhaan kulttuuriimme on kiinnittynyt monia ennakkoluuloja useita ryhmiä kohtaan: romaneja, venäläisiä, muslimeja, ortodokseja, valkoisia, punaisia, homoja… Sama päti aikoinaan Amerikoissa ja Ruotsissa öykkäröiviä suomalaisia kohtaan. Ihmiset ovat joutuneet ponnistelemaan todetakseen, että ryhmissä, joita kohtaan on lietsottu vihaa, on monia fiksuja, rakastettavia ihmisiä.

Kohteet ehkä vaihtuvat, mutta vihan nostatus eri ryhmiä kohtaan jatkuu. Olemme usein sen uhreja: sekä ne, joita kohtaan häijyyttä istutetaan, että ne, joiden kykyä nähdä ihmisten yksilöllisyys tukahdutetaan. Jokaisella on luontainen kyky ennakkoluuloihin ja yleistyksiin: uskovainen manasi minut, sellaisia he siis ovat! Populistit ovat mestareita kytevän vihan roihuun puhaltamisessa. Heidän ansiostaan on ikään kuin oikeutus purkaa omaa pahaa oloa ryhmää kohtaan.
Joka ihmisryhmässä on suuri kirjo. Toisin kuin venäläisille uskoteltiin, jopa 40-luvun suomalaissotilaissa oli upeita persoonia, joista venäläinen olisi saanut kehittävää seuraa. Jotta suomalaiset jaksoivat sotia, he joutuivat kuvittelemaan eteensä raakalaisryssiä. Tuossa historian tilassa tutustuminen ei olisi onnistunut, mutta nyt emme käy sotaa millään rintamilla. Viha ei ole perusteltua polttoainetta mihinkään.

Likaisin yleistyksin estämme kohtaamasta toisiamme ihmisinä. Sivistys on sitä, että avaudumme näkemään kussakin ihmisessä olevan kauniin ja mahdollisuudet hyvään, kuuluipa tuo mihin ryhmään hyvänsä.
Tämä saarnani pätee näkemyksiin rasisteistakin. Moni kiihkeä rasisti on ajan kanssa muuttunut avarakatseiseksi, moni pahantekijä on tehnyt parannuksen. Moni on kääntynyt uskoon, moni on hylännyt uskon. Muutumme jatkuvasti, olemme pian erilaisia kuin olimme.
Mutta: ei ole pahuutta kokea ennakkoluuloja vaan tartuttaa niitä.

Kirjoittaja on kuopiolainen terveydenhuollon suunnittelija.