Pojat eivät muistuta isiään

Yli viisikymppiset miehet jarruttavat henkisen yhteiskunnan kehitystä.

Mitä vanhemmaksi tulen, sitä enemmän alan nähdä 50+ miehet maskuliinisen kasvatuksen uhreina. Heidän aran sisimpänsä on myrkyttänyt kilpailuhenkisyys ja pätemisen tarve. Tämän vuoksi miehet kuolevatkin naisia nuorempina. Tilastot kaunistuvat, kun henkisestä ja terveemmästä sukupolvesta tulee enemmistö.

Nuorempi polvi karsastaa sotien jälkeen syntyneitä katkeria ja kyynisiä miestyyppejä. Turvaa vanha polvi hakee vallasta, mutta valitettavasti samalla alaiset ja naiset joutuvat kaltoin kohdelluiksi. Elokuvaohjaaja Aku Louhimies pyytää anteeksi vasta, kun kriisinviestinnästä on kerrottu, että duuni menee alta, jos et teeskentele katuvaista. Louhimiehen kaltaiset miehet arvostavat uraa, eivät ihmisiä ja opettelevat anteeksipyynnön vuorosanat ulkoa vain, jos asema uhkaa romahtaa.

Presidentti Sauli Niinistö on 50+ miesten mieleen. Niinistö puhuu vähän ja töksäytellen. Presidentin maskuliininen urahtelu tehoaa 50- ja 60-luvuilla syntyneisiin miehiin. Nuori polvi äänesti Alexander Stubbin kansalliselle huipulle, mutta vanhan liiton miehet savustivat hänet Euroopan Unioniin.

Säälittävän miestyypin äärimmäinen esimerkki on Isiksen reppanasoturi. Järjestö on kuitenkin onnistunut rakentamaan patriarkaalisesta mielivallasta ja sukupuolisista fantasioista globaalin uskonnon. Vähän miedompia tapauksia ovat valtaa rakastavat, valtioiden urotöillä pätevät ja pieniä valtakuntia alistavat päämiehet. Intiassa ja arabimaissa naiseus peitetään huntujen alle. Bramiinit ja imaamit vaativat ankaraa siveellisyyttä. Silti noissa kulttuureissa miehet raiskaavat naisia ja vielä ilman rangaistuksen pelkoa.

Politiikkakin kiihottaa keski-ikäisiä miehiä enemmän kuin naisia. Puolueissa saa kilpailla, tapella ja haukkua vastustajia. Politiikka sopii niille, jotka eivät koskaan pärjänneet urheilukilpailuissa tai urheilijoille, jotka voivat jatkaa politiikassa kilpailemista.

Onneksi pojat eivät muistuta isejään. Nuoret miehet etsivät elämän tarkoitusta sen sijaan, että hukuttaisivat murheet ryyppyyn. Henkisen sukupolven miehet eivät naura rasistisille tai naisvitseille. Tosin räppäri, tarkkispoikamaisesti käyttäytyvä Cheek on nauttinut käsittämätöntä suosiota vastoin kehittyneen nuorison valtavirtaa. Vai onko Cheek sittenkin niin fiksu, että on huomannut muutoksen yleisössä eikä siksi nouse enää lavoille? Pian koittaa aikakausi, jolloin miehen katu-uskottavuus vaati syöttötaitoja, ei maalintekijöitä tai sankareita.

Kirjoittaja on vapaa toimittaja. Twitter: IsmoVornanen1