Reportaasi: Kaupunginjohtaja Jarmo Pirhosen pelitaidot testissä

Kaupunginjohtaja Jarmo Pirhonen haki revanssia sulkapallotappiolle pöytätenniksessä. Pingiksessä hän oli lyömätön.

Reportaasi

Kaupunkilehti haastoi Jarmo Pirhosen sulkapallo- ja tennisotteluun. Millaisin henkisin eväin kaupunginjohtaja selviää talouskurimuksesta?

Kuopion kaupunkia uhkaavat yt-neuvottelut ja verotulojen hiipumisesta näyttäisi aiheutuvan 20 miljoonan budjettialijäämä. Asetelma tietää virkamiesjohdolle kovia aikoja. Kaupunkilehti halusi testata, millainen on kaupunginjohtaja Jarmo Pirhosen paineensietokyky ja miten hän käsittelee persoonana talouskurimusta. Mikäpä paljastaisi paremmin miehen luonteen kuin nopeatempoiset ja raskaat mailapelit?
Pirhonen oli valmis testiin. Hän halusi pelata sulkapallon lisäksi tennistä. Pelipaikaksi valittiin Rauhalahdessa sijaitseva Kuopion Tenniskeskus. Keskuksessa pelataan mailapelejä ja tulevaisuudessa e-urheilua, kuten paikan yrittäjät Sami Vaskiharju ja Sami Huuskonen visioivat.

Testi alkoi tenniksestä. Tarkoitus oli pallotella puolisen tuntia, mikä sopisi hyvin raskaamman sulkapallon lämmittelyksi. Pirhosen peli ei näyttänyt lämmittelyltä. Painavia kämmenlyöntejä napsahteli takarajalle. Vikkelästi liikkuva kaupunginjohtaja nousi verkolle ja haki lentolyönneillä ratkaisuiskuja. Voiko kaupunginjohtajasta tehdä tenniksen perusteella luonneanalyysin?
Ainakin tämän pelin perusteella hänen pelistrategiaan kuuluu selvästi nopea vastustajan voittaminen. Pirhonen tekee aktiivisesti aloitteita. Hän käyttää ketterillä pysähdyksillään hyväksi koko kentän tilan, eikä tyydy tasapaksuihin ja helppoihin takarajan peruslyönteihin. Kämmenlyönnit ja rystylyönti ovat tavoitteellisia ja sisältävät pienen riskin. Kaupunginjohtaja ei lamaannu silloinkaan, kun pelissä tulee heikkoja hetkiä. Hän kokoaa nopeasti itsensä ja hävittyjen pallojen jälkeen käynnistää heti voitontahtoisen hyökkäyksen.
– Minulla on paljon ideoita. Joskus käy niin, että joku tuo saman idean myöhemmin pöydälleni. Hyvä niin, koska ihmiset motivoituvat parhaiten omista oivalluksistaan, nauraa Pirhonen

Tenniskeskuksen yrittäjät saivat juomatauoilla Pirhoselta idea-aihioita. Energiataso oli korkealla, vaikka elettiin lauantai-iltapäivää ja takana oli raskas työviikko.
Sulkapallopelissämme testasimme, millä tasolla on kaupunginjohtajan paineensietokyky, kun nostetaan panosta ja pelataan pisteistä. Tennistä hän oli treenannut vuosien ajan veljensä kanssa. Sulkapallo oli jäänyt vähemmälle, mutta kovalla yrittämisellä hän korvasi vähäisempää pelikokemusta.
Pirhonen singahteli etukentältä taakse ja sivulta toiselle. Periksi hän ei antanut ja taktikoi parilla juomatauolla, kun kone alkoi hyytyä. Kun toimittajan 15 piste tipahti lyhyenä etukentälle, oli aika katsoa, miten Pirhonen käsittelee tappioita. Hän kätteli ja onnitteli rehdisti, mutta jotain oli jäänyt hampaankoloon.

Kaupunginjohtaja pohti, miten hän voisi palauttaa mailapelien kunniansa. Katse kiersi hallissa, kunnes silmä osui pöytätennistilaan. Revanssihengessä Pirhoselle kiikutettiin pingismailat ja pelissä vastaan asettui yrittäjä Vaskiharju. Nyt kaupunginjohtaja näytti pääsevän flow-tilaan. Ovelat ylä- ja alakierteet mursivat puolustuksen. Toimittaja katsoi parhaaksi keskittyä tuolloin kuvaamiseen.
Pirhosen pingis muistutti hänen neuvottelu- ja seuramiehen taitojaan. Mies on parhaimmillaan nopeassa pallottelussa. Vitsejä putoilee solkenaan pöytään. Kevennykset nostavat ilmapiiriä, kun pitää tehdä ikäviä päätöksiä.
– Monet ihmiset tekevät yhden asian kerrallaan. Minulle sopii, että on menossa useita projekteja yhtä aikaa. Työstän monta asiaa kerralla ja vaihdan seuraavaan, jos ensimmäiseen kysymykseen ei heti tule ratkaisua. Pelikentälläkin alitajunta työstää lepäämään jätettyä asiaa, Pirhonen sanoo.

 

Pirhonen jakeli ideoita Kuopion Tenniskeskuksen yrittäjille Sami Huuskoselle ja Sami Vaskiharjulle.

”Keskuskentän stadion kerralla valmiiksi”

Mailapelien testin jälkeen kävimme kaupunginjohtaja Jarmo Pirhosen kanssa keskustelun kaupungin liikuntainvestoinneista. Syksyn kuumin puheenaihe lienee jalkapallostadionin rakentaminen. Stadionista on jokaisella varma mielipide. Saman hintaluokan jäähalli saneerattiin lähes ilman julkista keskustelua. Vastustajat vertaavat stadionia vanhushuollon ja koulutoimen kohteisiin. Sekavassa keskustelussa investointeja ja käyttötaloutta verrataan surutta toisiinsa.
Toiset näkevät kaupungin pelkkänä perusturvalautakuntana, toiset uskovat hyvinvointi-investointien tuovan verotuloja palveluihin. Aluksi Pirhonen muistuttaa, että Kuopiossa on jo tehty tai on tulossa lukuisia liikuntainvestointeja, esimerkiksi Suomen toiseksi suurin uimahalli, Savilahden luolastohanke ja Lippumäen jäähalli ja ylipainehalli sekä täysimittainen tekojäärata.
– On muistettava, että Kuopiossa on suurista kaupungeista eniten liikuntapaikkoja asukasta kohti, muistuttaa Pirhonen.
Pirhosen näkemyksen mukaan stadion kannattaa rakentaa kerralla valmiiksi sen sijaan, että se rakennettaisiin osissa.
– Kaupunkikuvallisista syistä stadion pitää rakentaa fiksun näköiseksi. Pitäisi ratkaista myös, minkä kokoinen stadion rakennetaan. Mielestäni siihen ei kuitenkaan laiteta 17 miljoonaa, kuten kalleimmissa versioissa on esitetty, realistinen hintaluokka voisi olla 5–10 miljoonaa, pohtii Pirhonen.
Kaupunginjohtaja tunnistaa, että palloiluseurat ja esimerkiksi kiinalaiset mäkihyppääjät tuovat Kuopiolle runsaasti ilmaista markkinointia. Urheilutapahtumat tukevat myös elinkeinotoimintaa.
– Kunpa jäähallin ja keskuskentän yleisö oppisi käyttämään torinaluspysäköintiä ja lähtisivät parkista seurojen liput liehuen pelejä kohti. Osa perheestä voisi käyttää pelin aikana muita keskustan palveluita. Keskuskentälle pääsisi sähköpyörillä, kaupunkijunilla ja julkisen liikenteen lipun voisi sitoa pääsylipun hintaan. Eihän suuressakaan maailmassa stadioneiden nurkille pääse omalla autolla.