Reportaasi: Viikko Äiti Amman luostarissa

Helmikuun alussa ashramissa vieraillut kuopiolainen Susanna Järvinen on aiemmin asunut ashramissa puolisen vuotta. Kuva otettu ashramin viereiseltä rannalta. Kuvat: Ismo Vornanen

Kymmenet kuopiolaisetkin ovat vierailleet Äiti Amman ashramissa. Kaupunkilehti teki reportaasimatkan Intiaan ja selvitti, mikä 65-vuotiaassa intialaisgurussa viehättää.

Kuopiolaisiakin on käynyt etsimässä henkisyyttä halaavana guruna tunnetun Äiti Amman luostarista. Kaupunkilehti teki helmikuun alussa viikon reportaasimatkan Intiaan ja selvitti, mikä eksoottisessa viidakkoashramissa ja 65-vuotiaassa intialaisgurussa vetää ihmisiä puoleensa.

Jo pelkkä matka Intian eteläosiin on kärsivällisyysharjoitus. Lyhyimmillään lento Helsingistä Dohan kautta Intian Cochiniin kestää 13 tuntia. Cochinista taksi kiemurtelee vielä kolme tuntia autojen, moottoripyörien, aasien ja norsujen käyttämällä highwaylla.
Nousen ilmastoidusta taksista ja yölennon jäljiltä ashramin pihalle aamulla kello 5. Paita liimaantuu ihoon, vaikka ajankohta on vuorokauden viilein. Laukut nakataan varastoon. Vastaanotto aukeaa myöhemmin. Maagiset mantralaulut väreilevät pimeässä ja virittävät pyhän tunnelman. Kävelen hikisenä satojen valkopukuisten mantrakuoroon. Enemmistö lattialla istuvista on länsimaalaisia. Autuaan näköisinä he laulavat kylmän aamusuihkun jälkeen 1108 ihmismieltä puhdistavaa mantraa. Toimitus alkaa joka aamu kello 4.50.

Kun tunti oli laulettu mantroja, vastaanottoon ilmestyy eurooppalaisen näköinen keski-ikäinen mies. Jaettu huone maksaa 3 euroa vuorokaudessa. Hintaan sisältyy kolme ilmaista ateriaa päivässä. Vieraan ihmisen sietäminen pienessä huoneessa on osa henkistä harjoitusta. Vetosin toimittajan töihin ja sain yksiön, jolloin ”luksuksesta” piti maksaa 6 euroa. Karun huoneen lattialla on kova patja. Täällä meditointi on päätoimista. Unet jäävät vähiin. Harjoitukset venyvät yön tunneille. Ekstrameditaation energialla selviää vähemmällä unella kuin koti-Suomen pehmeillä patjoilla.
Respan mies otti minusta passikuvan kaulaan ripustettavaa identiteettikorttia varten. Ashramiin pääsee vain turvatarkastuksen läpi. Portteja vartioivat rynkyillä varustetut sotilaat. Intian pääministeri ja Amman oppilas, Narenda Modi on kuulemma nostanut henkisen mestarin korkeimpaan turvallisuusluokkaan. Ammaa on yritetty murhata useita kertoja.

Aamumantrojen jälkeen asukkaat vetäytyvät huoneisiinsa tai merenrannalle henkilökohtaisiin meditaatioharjoituksiin. Heti ensimmäisenä aamuna vastaani kävelee julkisesti Ammasta puhuva kirjailija ja elokuvaohjaaja Taavi Kassila. Kassila on asunut talvisin ashramissa vuosien ajan.
– Minulla on täällä oma miniyksiö. Rakensin katon rajaan sängyn tytärtäni Oonaa varten, kun hän vierailee ashramissa. Minulle riittää työnurkkaus ja Amman läheisyys. Lukuisat Amman seuraajat ovat kertoneet hänen tekemistään ihmeistä. Amman kaltaiset pyhimykset eivätkä hänen seuraajansa kaipaa uskomiseen mitään tieteellistä todistusta, pohtii Kassila.

Vierailuni aikana ashramissa asuu noin 3000 ihmistä, joista yli puolet on länsimaalaisia. Lomasesonkien aikana henkisiä etsijöitä pakkaantuu ashramiin nelinkertainen määrä. Amman seuraajat eivät vaihtaisi sisäistä rauhaa ja oppimiaan harjoituksia mihinkään siihen, mitä läntisessä maailmassa rikkonaiset ihmiset kutsuvat ylellisyydeksi.
Päivät kuluvat mantrasointuja hiljaa toistellen, kasvisaterioita syöden, Ammaa kuunnellen ja hänen ”vastaanotollaan” käyden. Kaikki osallistuvat vapaaehtoistyöhön eli sevaan, jonka turvin ashram pyörii. Osa lähtee pilkkomaan kasviksia ruokapatoihin, toiset pesemään pyykkejä ja siivoamaan asuntoja ja temppeleitä. Oma sevani on ripustaa vaatteita pyykkinaruille yhden asuinrakennuksen 11. kerroksen katolle. Ashramissa työ toisten hyväksi on henkisyyttä edistävää karmajoogaa.

Kalastajakylän vieren kapealle niemimaalle on kasvanut sadan rakennuksen Amma-yhteisö. Ashramin sisällä ei saa valokuvata.

 

Tekstiilitaitelija Oona Kassila esitteli Kaupunkilehdelle yhtä Amman perustamaa modernia sairaalaa miljoonakaupunki Cochinissa.

 

Guru ja hyväntekijä

  • Amma tunnetaan halaavana guruna ja hyväntekijänä.
  • Amman järjestö on mm. perustanut yliopistoja, kouluja ja ilmaisia sairaaloita käyhille.
  • Järjestö on jakanut köyhille lapsille koulutukseen stipendiä ja perustanut orpokoteja Intiaan, Keniaan ja Haitille.
  • Intiassa kodittomille on rakenteilla 125 00 taloa, joista 40 000 on jo rakennettu 60 eri kohteeseen.
  • Lähde: amma.fi

Kuopiolaisnainen ollut Amman oppilas 22 vuotta

Äiti Amman luostarissa tapasin kuopiolaisen Susanna Järvisen (51). Hän on ollut Äiti Amman oppilas jo 22 vuotta. Kerran Järvinen on ollut ashramissa puoli vuotta.
– Nuorena olin jyrkkä ateisti, mutta Amman myötä olen saanut kokemuksen maailmankaikkeuden jumalaisesta luonteesta. Kerran kävin kuoleman rajalla. Läheiseni oli kutsuttu minut hyvästelemään viimeisen kerran. Otimme tuolloin yhteyden Ammaan. Minulla on hyvät perusteet uskoa, että Amma antoi elämälleni jatkoajan, uskoo Järvinen ja sanoo, ettei pelkää enää kuolemaa.

Järvinen tekee päivittäin henkisiä harjoituksia kotonaan Kuopion Petosella. Kun Susanna solmi avioliiton KalPassa pelanneen jääkiekkolegendan Jari Järvisen kanssa, pariskunta polvistui myös Amman eteen ja mestari siunasi liiton.
– Ilman Ammaa minusta olisi tullut itsekäs bisnesnainen. Vaikka työskentelen liikemaailmassa, pyrin toiminnallani edistämään myös muiden ihmisten hyvinvointia.

Susannan kaltaisia Amman seuraajia on maailmassa miljoonia. Toki läntisillä silmälaseilla touhu näyttää henkilöpalvonnalta. Henkisissä liikkeissä on myös väärinkäytöksiä. Reportaasimatkallani yritän itse katsoa Ammaa sekä avoimesti että tutkien, onko haalaavassa gurussa jotain epäilyttävää. Näin omin silmin 65-vuotiaasta Ammasta ainakin yhden merkillisyyden. Amma halaa ja auttaa ihmisiä yli 20 tuntia vuorokaudessa. Hän näyttää pysyvän aina valveilla ja virkeänä hetkestä toiseen. Halaustyöstään Amma pitää päivässä yhden vartin mittaisen puvunvaihtotauon. Halausvastaanotollaan hän vastaa ihmisten kysymyksiin ja jakaa ensikertalaisille mantroja. Herkässä hetkessä monelta länkkärimiehiltäkin valuu kyyneltippoja poskia pitkin.

Mikä Ammassa ja ashramissa sitten vetää puoleensa? Meditoivalle ihmiselle sisäinen hiljaisuus on käytännöllinen ja mitattava tietoisuuden taso. Pulssi laskee, hetkittäin hengitys käy tarpeettomaksi, ajatukset ja kehon rajat katoavat. Myös raitis kasvissyöjäyhteisö katkaisee tehokkaasti hektisen urbaaniarjen. Nykytiede ei varmasti vahvista kaikkea, mitä Amman seuraajat pitävät totuutena. Silti ihmisillä on oikeus luottaa kokemustietoon ja valita sen perusteella elämäntapansa.

(Kirjoittaja on itse harrastanut meditointia vuosien ajan.)